F.E. Sillanpää oli aikansa eroottinen kohukirjailija

Toiselle hän on kalottipäinen, joulusaarnoja radiossa lukeva Taata, toiselle radikaali ja rohkea erotiikan kuvaaja. Tasan 125 vuotta sitten syntynyt F.E. Sillanpää on hänen tuotantoonsa perehtyneen Panu Rajalan mukaan edelleen nappiesimerkki siitä, mihin suomen kieli yltää.

kulttuuri
F. E. Sillanpään (1888-1964) joulupakinoita kuultiin radiossa vuosina 1945-1963.
F. E. Sillanpään (1888-1964) joulupakinoita kuultiin radiossa vuosina 1945-1963. Yle

Maanantaina tulee kuluneeksi tasan 125 vuotta hämeenkyröläiskirjailija F.E. Sillanpään syntymästä. Sanataiturin elämään ja tuotantoon perehtyneen filosofian tohtorin Panu Rajalan mukaan Sillanpää oli puhtaasti artistisena taiteilijana ja kielen käyttäjänä vertaansa vailla, mutta myös uudisti suomalaisen kirjallisuuden traditioita.

Sillanpään aihevalintoihin ja kuvaustapaan vaikuttivat ennen kirjallista uraa käynnistetyt luonnontieteen opinnot. Kirjailijalla oli oman aikansa moderni koulutus, vaikkei hän koskaan päässytkään käsiksi varsinaisiin lääketieteen opintoihin, Rajala kertoo.

- Sillanpäälle oli suurta hyötyä siitä, että hän hengasi viisi vuotta yliopistossa, suoritti kemian kokeita ja sai kuulla aikansa parhaiden tiedemiesten luentoja ja opetuksia juuri niistä ideoista ja aatteista, jotka juuri silloin darwinismin läpimurron jälkeen tekivät tuloaan Suomeen. Tämä kaikki näkyy myöhemmässä tuotannossa.

Viettikuvauksia ja pornografiasyytöksiä

Erityisesti Sillanpää tuuletti suomalaisten kirjailijoiden tapoja kuvata luontoa. Esikoisromaanissa Elämä ja aurinko näkökulma kääntyi täysin päinvastaiseksi kuin aiemmin oli totuttu.

- Sillanpää kuvasi ihmistä luonnon läpi eikä luontoa ihmisen läpi. Esikoisromaanissaan hän ratkaisi ällistyttävän yksinkertaisesti ikivanhan ongelman, ihmisen seksuaalisuuden ja moraalin välisen ristiriidan, jota kirjallisuus oli kiertänyt ja kaartanut. Hänen mielestään mitään ongelmaa ei ole, vaan kesä ja luonto suovat ihmisille mahdollisuuden toteuttaa itseään suviyön hurmassa, Rajala kuvailee.

Henkilöt heittäytyvät viettiensä ja oman luontonsa pakosta siihen hurmaukseen, joka on tarjolla.

Panu Rajala

Sillanpääläinen seksuaalimoraali ei ehkä tänä päivänä hätkähdytä, mutta omana aikanaan kuvaustapa oli varsin radikaali.

- Sillanpää hävitti moraalin ja kuvasi romaaninsa nuoret erilaisissa eroottisissa suhteissa keskenään siten, ettei kenelläkään ollut perinteistä syyllisyydentuntoa tai moraalista painolastia. Henkilöt heittäytyvät viettiensä ja oman luontonsa pakosta siihen hurmaukseen, joka on tarjolla.

Arvostelijat syyttivät vuonna 1916 julkaistua romaania pornografiseksi, mutta se ei kirjan suosiota syönyt.

- Teoksen sanallinen tenho, uudenlainen tyyli sekä kuvauksen lento ja sulokkuus kyllä päihittivät moralistien narinat.

Tietoisesti rakennettu Taata

F.E. Sillanpää tuo monelle mieleen pitkäpartaisen, kalottipäisen vanhuksen, jonka jylhä puheenparsi oli radionkuuntelijoille yhtä tuttu kuin Markus-sedän tai Niilo Tarvajärven ääni.

Sillanpää alkoi pikkuhiljaa heittäytyä vanhemmaksi kuin olikaan ja käyttäytyä kirjallisen kunniavanhuksen tapaan.

Panu Rajala

Sotien jälkeinen Taata oli osin sattumalta syntynyt, osin tietoisesti rakennettu henkilöhahmo.

- Vapauduttuaan sodan jälkeen sairaalahoidosta Sillanpää antoi kuulemma parran kasvaa silkkaa laiskuuttaan, ja kalotin hän otti käyttöön heikon verenkierron vuoksi. Näin alkoi muodostua patriarkkamainen, jylhä satakuntalainen taatahahmo. Sillanpää alkoi pikkuhiljaa heittäytyä vanhemmaksi kuin olikaan ja käyttäytyä kirjallisen kunniavanhuksen tapaan. Hän jopa opetteli murrevoittoisen, saarnaavan puhetyylin, jota käytti radiossa suurella menestyksellä, Rajala kertoo.

Yhteiskunnallinen edelläkävijä

Panu Rajala nostaa esiin myös Sillanpään teosten ja ajattelutavan yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Kirjailija tarttui esimerkiksi kevään 1918 tapahtumiin jo saman vuoden kesänä.

- Sillanpää oli oikeudenmukaisen kuvauksen edelläkävijä silloin, kun sisällissota ja sen jälkiselvittelyt vielä repivät ja jakoivat kansaa kahtia. Hän lähti ensimmäisten joukossa kuromaan kuilua umpeen, sillä hän ei ollut liittynyt kumpaankaan taistelevaan osapuoleen, vaikka oli verekseltään nähnyt sekä punaisen että valkoisen terrorin Hämeenkyrössä.

Koko Sillanpään myöhempi tuotanto koettaa Rajalan mukaan hoitaa kapinan jälkihaavoja. Erityisen ansiokkaita ovat kirjailijan lapsikuvaukset.

- Sisällissodan jälkeen Suomessa oli 10 000 orpolasta. Sillanpäästä tuli Mannerheimin lastensuojeluliiton aktivisti, ja hänen lapsinovellinsa näyttivät, millaisessa asemassa lapset olivat ja mitä olisi pitänyt tehdä tilanteen kohentamiseksi.