Löysivätkö eurooppalaiset Etelä-Amerikan jo 1300-luvulla?

Perinteisesti on uskottu, että eurooppalaiset löytöretkeilijät saapuivat vuoden 1500 kieppeillä. Amazonin sivilisaatio romahti kuitenkin paljon sitä ennen, todennäköisesti eurooppalaisiin tauteihin.

Ulkomaat
Professori Martti Pärssisen kaivauksissa on paljastunut, että Amazonin sivilisaatio hävisi vuoden 1300 tienoilla – ilmeisesti eurooppalaisten tautien takia.
Professori Martti Pärssisen kaivauksissa on paljastunut, että Amazonin sivilisaatio hävisi vuoden 1300 tienoilla – ilmeisesti eurooppalaisten tautien takia. Yle/Mika Mäkeläinen

Amazonin sademetsän alta paljastuvia maakuvioita on tutkittu toden teolla vasta muutamia vuosia. Radiohiiliajoituksen perusteella niistä löydetyt esineet ovat jopa tuhansia vuosia vanhoja. Tuoreimmat löydöt ovat noin vuodelta 1300, jonka jälkeen sivilisaatio on romahtanut. Yhtenä syynä on esitetty pientä ilmastonmuutosta. Todennäköisempää on, että kosketus eurooppalaisiin koitui muinaisten intiaanien kohtaloksi. – Siinä kävi ilmeisesti niin, että eurooppalaiset toivat ne eurooppalaiset taudit ja tämä asutus hävisi täällä eurooppalaisiin tauteihin. Me tiedetään, että monilla lämpimillä alueilla kuolleisuus oli jopa 90 prosenttia ja silloin myös nämä kulttuurien rakenteet tuhoutuivat, kertoo professori Martti Pärssinen kaivauksillaan Acren osavaltiossa.

Helsingin yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professorina työskentelevä Pärssinen on maailman johtavia inkakulttuurin tutkijoita. Viime vuosina hän on keskittynyt tutkimaan Brasilian puolella Amazonin sademetsästä löytyneitä maakuvioita – maavalleja ja vallihautoja, jotka on rakennettu geometrisiin muotoihin. Kun maakuvioiden rakentaminen päättyi ja koko sivilisaatio romahti vuoden 1300 kieppeillä, sademetsä valtasi nopeasti rakennelmat sekä niitä yhdistävät tiet ja peitti jäljet koko sivilisaatiosta.

Eurooppalaiset banaanit ja kanat

Pienempi parapähkinäpuun hedelmä (vasemmalla) voi olla pari tuhatta vuotta vanha. Nykyisin pähkinät ovat jalostuksen tuloksena suurempia (oikealla). Ihmisen käyttämät kasvit kertovat myös Amerikan asutuksen vaiheista.
Pienempi parapähkinäpuun hedelmä (vasemmalla) voi olla pari tuhatta vuotta vanha. Nykyisin pähkinät ovat jalostuksen tuloksena suurempia (oikealla). Ihmisen käyttämät kasvit kertovat myös Amerikan asutuksen vaiheista.Yle / Mika Mäkeläinen

Sivilisaation nopean häviämisen lisäksi eurooppalaisten aikaisesta käynnistä kielivät Amazonilta löydetyt vieraslajit. Ensimmäiset tunnetut eurooppalaiset valloittajat kohtasivat lajeja, jotka eivät kuuluneet Amazonin luontoon.– Espanjalaiset konkistadorit, jotka tämän Amazonian läpi rämpivät, kertoivat muun muassa, että täällä oli banaanipuita ja kanoja. Me tiedämme toisaalta, että banaanipuu on tullut tänne alueelle joko Euroopasta tai Indonesiasta, se ei ole alkuperäislaji, Pärssinen kertoo.

Maurit toivat banaanin aikoinaan Espanjaan, ja Pärssisen mukaan Espanja oli löytöretkeilijöitten aikana kuuluisa hyvistä banaanipuistaan. Ne olisivat siis kuuluneet myös löytöretkeilijöitten matkavarustukseen. Pärssisen mukaan banaanit ovat voineet tulla Amazonille jotakin kautta – ilmeisesti eurooppalaisten tuomana – jo parisataa vuotta oletettua aikaisemmin. Myös kanat ovat alun perin vanhalta mantereelta. Kotieläiminä pidetyt kanat saattaisi ehkä vielä sekoittaa muihin kanalintuihin, mutta banaani poikkeaa niin paljon muista kasveista, että Pärssinen pitää havaintoa luotettavana. Pärssisen mukaan ei olisi mikään ihme, että varhaisista seikkailijoista ei olisi jäänyt kirjallisia tietoja, koska yrittäjiä oli niin monta, ja laivat olivat merikelpoisia – vaikka vanhalle mantereelle ei välttämättä ollut paluuta.

– Joku eurooppalainen laiva on saattanut haaksirikkoutua jo silloin 1300-luvulla tänne Brasilian rannikolle, Pärssinen päättelee.

Lisää aiheesta Ajankohtaisessa kakkosessa TV2:ssa tiistaina klo 21.00