Kouluterveyskysely: Nuoret kokevat yhä useammin tulevansa kuulluiksi

THL:n erikoistutkijan Reija Paanasen mukaan moni asia on mennyt parempaan suuntaan, mutta esimerkiksi mielenterveysasioissa on vielä paljon parantamisen varaa.

Kotimaa
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka
infografiikka

Nuoret kokevat yhä useammin, että heitä kuunnellaan kotona ja koulussa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Kyselyyn osallistui peruskoululaisia, lukiolaisia ja ammattiin opiskelevia.

Tänä vuonna tehdyn kyselyn perusteella nuoret kokevat entistä useammin, että he tulevat kuulluiksi koulussa ja voivat vaikuttaa koulun asioihin. THL:n erikoistutkija Reija Paananen kertoo, että asiaa kuvaavissa mittareissa on tapahtunut melko huomattaviakin muutoksia verrattuna edelliseen kyselyyn, joka tehtiin vuosina 2010-2011.

- Tulokset ovat parantuneet kautta linjan, peruskoulun lisäksi lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, hän kertoo.

Kouluterveyskyselyn mukaan lisäksi yli 90 prosentilla nuorista on hyvä keskusteluyhteys vanhempiinsa. Suunta on ollut myönteinen pitkään.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 183 000 14–20-vuotiasta nuorta. Kyselyssä oli mukana peruskoulun 8.–9. luokan oppilaita, lukioiden 1.–2.-luokkalaisia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia nuoria. Kysely tehdään joka toinen vuosi.

Mielenterveysasiat huomioon

Paananen huomauttaa kuitenkin, että esimerkiksi mielenterveysasiat näkyvät kyselyssä vielä ikävässä valossa.

- Huomattava osa, erityisesti tytöt, huomauttavat, että heillä on masentunutta mielialaa, ja myös sosiaalinen ahdistuneisuus näyttää olevan huomattavan yleistä. Ne saattavat vaikuttaa koulunkäyntiin ja myöhempään kouluttautumiseen.

Lisäksi lähes 40 prosenttia peruskoulun ja lukion oppilaista pitää vaikeana päästä tapaamaan koululääkäriä tai -psykologia.

Hyviä muutoksia kautta linjan

Kouluterveyskyselystä käy ilmi myös, että peruskoululaisten ja lukiolaisten viikottainen alkoholinkäyttö ja säännöllinen humaltuminen ovat vähentyneet verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin. Lisäksi työilmapiiri peruskouluissa ja lukioissa on parantunut ja kiusaaminen vähentynyt. Entistä useampi pitää koulunkäynnistä.

- Silmiinpistävintä on se, että myönteisiä muutoksia on kautta linjan - kehitys jatkuu osallisuudessa, kuulluksi tulemisessa, elintavoissa, Paananen luettelee.

Vaatii lisää tutkimuksia, jotta selviää, mikä vaikuttaa myönteiseen kehitykseen. Taustalla tuskin on mikään yksittäinen asia.

- Näistä asioista on puhuttu enemmän ja on ollut paljon erilaisia projekteja, Paananen arvioi.