Pienillä maatiloilla kovat paineet: "Näissä systeemeissä ei voi jatkaa"

Samaan aikaan kun muualla Suomessa maatilat investoivat entiseen malliin talouden madonluvuista huolimatta, Etelä-Savossa usko leivän irtoamiseen maasta ja eläimistä ei tahdo riittää. Etelä-Savossa on maan pienimmät tilat, mutta intoa laajennuksiin on vain harvalla.

Kotimaa
Navetta
Yle

Mikkelin Porrassalmella Lenjuksen lypsytilalla ryhdyttiin puntaroimaan keskikokoisen tilan laajentamista viime talvena. Pohdinnassa oli jopa karjakoon tuplaaminen, mutta iso investointi ei sittenkään houkuttanut.

- Yksi syy oli se, ettei meidän omat 62 hehtaaria peltoa olisi riittänyt. Siihen olisi pitänyt saada lisää useampi kymmenen hehtaaria ja sitä ei ole lähialueilla saatavana. Ja toisaalta ihan kustannusarviokin vaikutti. Jos nyt saatiin tuommonen pieni laajennus muutaman kymmenen tuhannen euron summalla aikaiseksi, niin jos olisi taas tehty iso investointi, niin se olisi maksanut lähemmäs miljoonan. Siinä alkoi nuo vanhat tilat houkuttamaan, tilan isäntä Petri Pekonen kertoo.

Maanviljelijä Petri Pekonen
Yle

- Toisaalta se miljoonankaan investointi ei olisi ollut riittävän iso esimerkiksi pankin mielestä. Meillä olisi pitänyt olla kahden robotin tila eli käytännössä 120 lehmää, kun me olisi sillä vajaan miljoonankin laajennuksella saatu vain kuutisenkymmentä paikkaa. Nyt on siis tämän pienemmän laajennuksen jälkeen 41 paikkaa.

Epävarmuus syö investointeja

Investoinnit ja toiminnan laajentaminen ovat saaneet jäädä odottamaan parempia aikoja monella muullakin tilalla Etelä-Savossa. Maakunnassa tehdään maatalouden investointeja niin verkkaisesti, että alan asiantuntijat ovat huolissaan. Pelkkä talouden synkkä pohjavire ei riitä selittämään eteläsavolaisten varovaisuutta, sillä muualla Suomessa investoidaan entiseen malliin.

- Investoinnit linjaavat toimintaa 10-15 vuodeksi eteenpäin ja niiden vähäisyys kertoo siitä, että yrittäjät pitävät maatalouden kannattavuutta epävarmana pitkällä tähtäimellä. Olemme pohtineet kovasti mistä investointien vähäisyys maakunnassa johtuu, kun esimerkiksi Pohjois-Savossa ollaan paljon rohkeampia. Etelä-Savossa on toki pienet tilakoot keskimäärin, meillä on paljon monialaisuutta ja ehkä tulonlähteitä etsitään Etelä-Savossa herkemmin muualta kuin maataloudesta, maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Maija Puurunen ELY-keskuksesta pohtii.

Esimerkiksi metsätalous ja matkailu ovat Etelä-Savossa tärkeitä maatalousyrittäjien tulonlähteitä. Eivät kuitenkaan niin tärkeitä, että maatalouden voisi unohtaa. Maatilojen rahavirroista noin puolet eli noin 150 miljoonaan euroa tulee nimenomaan maataloudesta.

Kannattavuus uhattuna pitkällä tähtäimellä

Etelä-Savon maatilojen koko on Manner-Suomen pienin. Esimerkiksi naapurimaakunnissa tilakoot ovat keskimäärin 10 hehtaaria suurempia ja nautakarjatiloilla eläimiä on 2,5-kertaa enemmän kuin Etelä-Savossa.

Tähän saakka pienetkin tilat ovat kuitenkin riittäneet pitämään maakunnan maatalouden tulovirrat ennallaan. Maitotiloilla on jopa ylletty pienestä tilakoosta huolimatta Pohjois-Savon kanssa samaan kannattavuuteen.

Pitkällä tähtäimellä pienten tilojen näkymät ovat kuitenkin heikot, kannattavuus on heikentynyt viime vuosina tuntuvasti.

Tilastoja maitotilojen kannattavuudesta
Yle

- Olen huolestunut siitä, että monialaisella tilallakin se maatalous jää sen verran pienempään malliin, että kannattavuusongelmia tulee pitemmässä juoksussa vastaan. Ja monialaisen tilankin tulisi kehittää maatalouttaa tai muuten se tila ei pian enää ole monialainen, Puurunen sanoo.

Vaikka Lenjus-tilalla päätettiin jättää iso investointi sikseen, ei uskoa kannattavuuteen ole Pekosellakaan liiaksi.

- Erittäin kovalla työllä tämä tila saadaan kannattamaan, mutta kyllä se tiukkaa on. Meillä lapset on nyt 7-16 vuotiaita, neljä lasta, eli vielä ei osaa sanoa jääkö kukaan jatkamaan. Mutta se on ainakin selvä, että näissä systeemeissä ei voi jatkaa, tällä meidän nykyisellä tilakoolla. Sitten olisi kyllä pystyttävä kasvattamaan kokoa jos jatkaja jää.

Ohjelmakauden pelätään viivästyvän

Investointukien hakuaika on parasta aikaa käynnissä, mutta hakemusten määrän ei odoteta kasvavan. Koko alaa varjostaa tällä hetkellä huoli EU:n maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden viivästymisestä.

- Tarkkaan ei tiedetä miten pitkä viivästyminen on edessä, todennäköisesti alle vuoden. Ongelma on sinä, että nyt haetaan tukia toimiin, jotka toteutetaan vasta ensi kesänä. Ohjelmakauden viivästyminen jäädyttää investointejakin pitkäksi aikaa.

Investointituet ovat esimerkiksi navettalaajennuksissa käytännössä aina välttämättömiä hankkeiden rahoittamiseksi. Tukea voi saada jopa 25 prosenttia investoinnista.