90-luvun laman kaatama yrittäjä: Omaisuutta pantiin lihoiksi ETA-ehdon takia

Entisen yrittäjän Kelle Möllerin mielestä on yhä selvää, että niin sanottu Koiviston konklaavi vaikutti tuomioistuinten myöhempiin ratkaisuihin velallisten ja pankkien kiistoissa.

Kotimaa
Kelle Möller.
Kelle Möller on yrittänyt etsiä syitä lamavelkaisten kovalta tuntuvaan kohteluun.Yle

80-luvun kasinotaloudessa pankit jakoivat avokätisesti lainaa yrityksille ja yksityisille ihmisille. 90-luvun alussa velkavetoinen talous ajoi karille. Kiinteistöjen arvot romahtivat, korot nousivat, yrityksiä kaatui ja monet velkaa ottaneet jäivät velkavankeuteen.

Pankkikriisiä seurasi joukko oikeusriitoja pankkien ja asiakkaiden välillä. Monet velalliset kokevat, että tuomioistuinten linja muuttui pankeille suotuisaksi niin sanotun Koiviston konklaavin jälkeen.

Konklaavilla tarkoitetaan presidentti Koiviston Presidentinlinnassa 6.5.1992 julkisuudelta piilossa järjestämä tilaisuutta, johon osallistui tuomareita, lainoppineilta ja virkamiehiä.

Salailu seminaarin ympärillä on herättänyt epäilyjä, että presidentti olisi painostanut tuomioistuimia pankeille myönteisiin ratkaisuihin kiistoissa asiakkaidensa kanssa.

Tilaisuudesta tehtyä muistiota vasta raotellaan julkisuudelle. Yle Uutisten perkaaman muistion mukaan Koivisto esitti tuoreista korkotuomioista kriittisiä huomioita, joskaan yksiselitteistä painostusta presidentin puheista on vaikea löytää.

Uudet tiedot eivät hälvennä pankin kanssa riitoihin joutuneen entisen yrittäjän Kelle Möllerin epäilyjä tilaisuuden vaikutuksesta myöhempiin tuomioihin.

- Päinvastoin. Kyllä se on ihan selvä, että on vaikuttanut tuomioistuimen ratkaisuihin, mutta ihan eri ratkaisuihin kuin mihin nyt halutaan antaa ymmärtää, Möller sanoo.

Muistion mukaan seminaarin yhtenä syynä oli korkokiista, jonka korkein oikeus oli noin kuukausi aiemmin tuominnut asiakkaan eduksi. Myös alemmat oikeusasteet katsoivat, ettei pankki saanut nostaa yksipuolisesti asuntolainan korkoa.

Möller väittää, presidentti ei vaikuttanut vain korkoratkaisuihin, vaan laajemminkin pankkioikeudenkäynteihin niin, että pankit selviytyisivät voittajina.

Miksi pankkeja olisi suosittu?

Monet yksityishenkilöt ovat Kelle Möllerin tavoin tutkineet vuosia pankkioikeudenkäyntien taustoja. Möller on yksi niistä, jotka uskovat, että valtionjohdolla oli selkeä motiivi vaikuttaa tuomioihin: pankkien heikko kunto uhkasi Suomen integroitumista Eurooppaan.

Suomi oli allekirjoittanut ministeritasolla ETA-sopimuksen Portugalissa vain neljä päivää ennen Presidentinlinnan tilaisuutta. Tapahtumien taustoja oma-aloitteisesti tutkiva ryhmä on pannut merkille, että sopimuksen liitteessä on ehto pankkien kahdeksan prosentin vakavaraisuudesta.

Teorian mukaan pankkien taseita paikattiin asiakkaiden omaisuutta realisoimalla - tai Kelle Möllerin sanoin varastamalla.

- Omaisuus varastettiin siitä syystä, että pankkien vakavaraisuus oli yksi reunaehto EU:hun liittymiselle, Möller sanoo.

- Kun valtiolla ei ollut rahaa, sitä piti jostain taikoa. Valtiolla ei ollut rahaa, ei Suomen Pankilla, eikä pankeilla. Ainoa paikka, missä sitä oli, olivat toimivat yritykset, jotka sumeilematta kaadettiin, hän väittää.

"Mielenkiintoinen, lennokas teoria"

Koiviston järjestämä seminaari mainitaan Markku Kuisman ja Teemu Keskisarjan kirjoittamassa Erehtymättömät -kirjassa, joka kertoo Suomen pankkihistoriasta.

Teemu Keskisarja ei epäile sitä, etteikö presidentin toivomuksena olisi ollut pankkien pelastaminen ja vakavaraisuudesta huolehtiminen. Teoriaa siitä, että taustalla olisi vaikuttanut Euroopan talousalueeseen liittymisen ehto, hän pitää yllättävänä, muttei tyrmää.

- Mielenkiintoinen, lennokas teoria, kuuluu historioitsijan ensireaktio.

Keskisarja kuitenkin uskoo, että ETA-sopimusta painavampi syy pelastaa pankit oli koko pankkijärjestelmän kaatumisen uhka itsessään. Pelättiin, että Suomen talous olisi romuttunut täysin.

- Uskoisin, että kahdeksan prosentin vakavaraisuussääntö oli vain aika pieni tekijä näissä isommissa ongelmissa.

Tutkija toteaa, että kriisissä kaatui elinkelpoisiakin yrityksiä. Hän kuitenkin epäilee sitä, että yrityksiä olisi ajettu konkurssiin tahallaan, koska konkurssi on yritystä rahoittaneelle pankille aina häpeä.

Keskisarjan mielestä on mahdollista, että presidentin puheilla voi olla psykologista vaikutusta tuomioistuimiin. Hänestä on kuitenkin vaikea kuvitella, että presidentti olisi pystynyt painostamaan tuomioistuimia.

Seminaarin asiakirjojen salailu herättää historiantutkijassa kysymyksiä. Ketä suojeltiin?

- Jos ei siellä ole mitään luurankoa, niin minun mielestäni on ihmeellistä ja hyvin harkitsematonta, että niitä ei ole annettu tutkijoille. Se jos mikä ruokkii salaliittoteorioita.

EOK: Luottamus heikentyy

Muistiouutinen nosti Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliiton (EOK) takajaloilleen. Oikeusturvan toteutumista edistämään vuonna 2004 perustettu järjestö paheksuu seminaarin järjestämistä ja asiakirjojen salaamista.

- Kun presidentti on poliittisella arvovallallaan puuttunut tähän kysymykseen, siitä seuraa, että yleinen luottamus heikentyy, EOK:n liittohallituksen puheenjohtaja, varatuomari Petri Kankaansivu sanoo Yle Uutisille.

Kankaansivu vierittää vastuuta myös seminaariin osallistuneille tuomareille.

- Vähän ihmettelen, kuinka pöljiä tuomarit voivat olla, jos eivät ymmärrä, että tilanne, jossa poliittinen ylin valta yrittää vaikuttaa heihin, ei olisi mitenkään painostava, Kankaansivu napauttaa.

Kankaansivun mukaan kansalaisilla on salailun takia oikeutetusti aihetta epäillä, toimittiinko "hyvät jauhot pussissa".

Kelle Möllerin mielestä asiakirjojen salaamiselle oli syynsä: vallanpitäjät eivät halunneet kertoa, mistä oikeasti oli kyse.

- Miten presidentin luottamus siitä olisi voinut kärsiä, jos asia olisi niin kuin nyt halutaan antaa näyttää, ettei tilaisuudessa ollut mitään erikoista? Möller kysyy.

Tasavallan presidentin kanslian mukaan presidentti Koivisto ei korkean ikänsä vuoksi anna haastatteluja.