Jättipainavat yhdistelmät maanteille – tiestön huono kunto huolestuttaa

Lokakuun alusta alkaen maanteillä saa ajaa 76 tonnia painavalla ajoneuvoyhdistelmällä. Tieverkon huono kunto huolestuttaa kuljetusyrittäjiä.

liikenne
Kuvassa on 76 tonnia painava ajoneuvoyhdistelmä
Kimmo Gustafsson / Yle

Tieverkon huono kunto, etenkin siltojen osalta, huolettaa kuljetusyrittäjiä. Lokakuun alusta alkaen maanteillä saa ajaa 76 tonnia painavalla ajoneuvoyhdistelmällä. Kuljetuskaluston painoraja nousee 16 tonnilla.

- Kuljetusala on nyt investoinut kuljetuskalustoon paljon. On valtiovallan vuoro nähdä tämä liikenneverkko ja infra investointina eikä kuluna. Päätieverkolle ja alemmalle tieverkolle on tulossa 400 siltaa, jotka menevät painorajoitusten piiriin. Kukaan ei vielä tiedä, mikä on tilanne kuntien osalta, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n varapuheenjohtaja Håkan Stara.

Jättipainavien yhdistelmien takia tieverkolle on tulossa yli 400 painorajoitettua siltaa. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatiikin lisärahoitusta tiestön ja siltojen parantamiseen, jotta painavammilla kuljetuskalustoilla voi maanteillä liikkua huoletta.

- Jos kuljetusala laittoi kortensa kekoon ja investoi tähän, niin kyllä nyt on valtiovallan ja kuntien vuoro katsoa, että teillä pystyy myös liikkumaan.

Rahaa tarvitaan

Kokoomuksen kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen myöntää, että tiestön kunnossapitoon tarvitaan lisää rahaa.

- Tällä hetkellä suunnittelussa on 37 siltaa, jotka vaativat toimenpiteitä painorajojen korotuksen myötä.

Siltojen korjaustarve on kuitenkin suurempi.

Jos kuljetusala laittoi kortensa kekoon ja investoi tähän, niin kyllä nyt on valtiovallan ja kuntien vuoro katsoa, että teillä pystyy myös liikkumaan.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n varapuheenjohtaja Håkan Stara

- Tieverkossamme on korjaustarvetta todella paljon, ja meillä on tarvetta tiestön lisärahoitukseen.

Kuljetuskaluston mitta- ja massauudistukseen liittyy 55 miljoonan euron lisärahoitus teiden suunnittelua ja peruskorjausta. Tämä raha jaetaan neljälle vuodelle. Jokisen mukaan sillat ovat yksi kohde, mihin tarvitaan lisää rahaa.

- Meillä on valtava korjausvelka Suomen tiestössä. Se on suuruudeltaan noin 1,5-2 miljardia euroa. Liikenne- ja viestintävaliokunta on nyt päättänyt selvittää korjausvelan todellisen tilan, jotta seuraavalla hallituskaudella päästäisiin aitoihin toimenpiteisiin korjausvelan hoitamiseksi.

Uudistus tehtiin kilpailukyvyn takia

Kuljetusalalla on kritisoitu sitä, että Suomessa tehtiin kuljetuskaluston mitta- ja massauudistus liian nopealla aikataululla, varsinkin kun Suomen tieverkko ei ole kunnossa eikä tiestön kunnossapitoon ole saatu tarpeeksi rahaa. SKAL antoikin lausuntoja mitta- ja massauudistusta vastaan.

- Alkuperäinen kanta oli se, että oltaisiin menty varovaisemmin eteenpäin, juuri sen takia, että uudistuksesta olisi saatu täydet logistiset hyödyt. Ehkä tämä koko kansakunnan tila teki juuri sen, että piti tehdä suuria päätöksiä kerralla, ja tällä nyt mennään eteenpäin, SKAL ry:n varapuheenjohtaja Stara sanoo.

Meillä on valtava korjausvelka Suomen tiestössä.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.)

Kansainvälisen kilpailulukyvyn parantaminen on yksi suuri syy mitta- ja massauudistukseen.

- Rikkidirektiivin aiheuttamat kuljetuskustannusten nousut Suomen vienti- ja tuontiteollisuudelle ovat sitä luokkaa, että kaikki toimenpiteet logistisen kilpailukyvyn edistämiseksi pitää tehdä. Tämä mitta- ja massa-asetus on yksi niistä toimenpiteistä, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jokinen toteaa.

Suomi on tällä hetkellä Euroopan edelläkävijämaa painavien ajoneuvoyhdistelmien osalta.

- Investoinnit ovat isoja ja isot liiketaloudelliset riskit tässä on kuljetusyrittäjällä. Yrittäjät joutuvat nyt sopeutumaan täysin uuteen tilanteeseen ja markkinat etsivät tasapainotilaa hetken aikaa, Stara ennustaa.

Kuljettajan ammattitaito korostuu entisestään

Muutoksia painavammat autot tuovat myös kuljettajan työhön.

- Uusi lisääntyvä paino vaikuttaa kuljettajan työskentelyyn erityisesti liukkaalla kelillä. Ensimmäisenä mieleen tulee liikkeellelähtökyky. Myös pysähtyminen on yksi asia liukkaalla kelillä. Massa tuo liike-energiaa autoon ja sen hallitseminen liukkaalla on asia, mihin kuljettajan pitää kiinnittää huomiota, sanoo Scania Suomen tuotepäällikkö Mika Jukkara.

Tuleva talvi näyttää, miten 76 tonnia painava yhdistelmä toimii Suomen talvioloissa. Mitta- ja massauudistus muuttaa myös auton korkeuden. Auton kokonaiskorkeus nousee 4,2 metristä 4,4 metriin.

Kuljettajien ammattitaito nousee entistä suurempaan rooliin.

- Kuljettaja joutuu entistä enemmän suunnittelemaan reittejä, ottamaan huomioon siltojen kantavuus ja korkeus, Jukkara tiivistää.