1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Näkökulmat

Sananen – Joko thai

Puolukka on nostamisen arvoinen. Mutta kuka sen nostaa? Elämysten keräily on vaihdettava äkkiä puolukkaan.

Näkökulmat
YLE Keski-Suomi / Niina Ryyppö

Ajatus pyörii kuin puolukka siellä kuuluisassa kainalossa. Millä saamme puolukat pois metsästä? Nykyinen polku alkaa olla kuljettu loppuun. Köyhien ulkomaalaisten riistäminen istuu huonosti Suomen imagoon. Meidän tiemme on omien köyhiemme riistäminen.

Suomi kuihtuu ja kohta se ryöpätään. Työt häviävät Suomesta, ainiaaksi. Vaan ei puolukka-alalla. Se on vakaa ala. Tuote on niin hyvä, että se kannattaa jatkossakin vaivautua nostamaan (t)haisaappaan juuresta. Puolukan vienti maailman pullamössöille tulee kasvamaan.

Mutta kuka poimii? Metsälle on tullut kilpailevia houkutuksia. Kuka lähtisi puolukkaan, kun voi senkin ajan viettää aivan hyvin keskisuomalaisen kaupunginjohtajan isossa seurueessa, ja kovassa kännissä, Kalpan pelissä. Kaupungit ovat varoissaan! Juhlat jatkuvat – tosin ilman puolukoita.

Silloin kun emme ole huppelissa, olemme krapulassa ja silloin ei minkääntyyppinen marjastus innosta.

Me ajattelemme rahaa aamulla ensimmäisenä ja illalla juuri ennen tajun menetystä.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Marjanpoimijoiden palkkaaminen on suomalaiselle mahdoton ajatus. Kukaan ei ole niin hintatietoinen kuin suomalainen. Me ajattelemme rahaa aamulla ensimmäisenä ja illalla juuri ennen tajun menetystä. Jos rakastelemme unenpöpperössä, silloinkin raha-asiat käyvät mielessä. Jos on oma yritys, keskittyminen hajoaa p-pisteen kaarelle.

Me kuvittelemme olevamme vieraanvaraisia, mutta hinulimpaa saa hakea. Joka sentti lasketaan. Toiselta puolelta maapalloa tuleva marjastaja majoitetaan vieraanvaraisesti peräkärryyn. Lasanen valittaa, että Muuliin jää haju ja sitä kautta klapeihin joita ei saa enää kaupaksi. Röntynen pistää paremmaksi ja noituu, että pitääkö sen nukkumiseen haettavan peräkärryn olla välttämättä kuomullinen. Ne on muuten varastaneet täältä käpyjäkin.

SAK on tajunnut ensimmäisenä, että nyt on irtopisteiden keräämisen paikka. Se on kannattavampaa kuin puolukoiden kerääminen. SAK ehdotti minimipalkkaa marjanpoimijoille plus muita työsuhde-etuja, kuten lepotaukoja. Ei sentään velvoittanut marjayhtiöitä järjestämään tupakkakoppeja metsään. Pahaltanäyttää, paitsi metsä, joka hehkuu odottavana ja aatteenpunaisena.

Suomalaiset marjasedät ovat jo tottuneet hyvään, melkein ilmaiseen työvoimaan.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Suomalaiset marjasedät ovat jo tottuneet hyvään, melkein ilmaiseen työvoimaan. Siitä luopuminen sattuu ja alanvaihto on vain ajan kysymys. Jos vielä kettuillaan ihmiskaupasta, Audi piirtää viivaa ja säästöt suunnataan veikkauspeleihin tai sitten puhelu Hannu Kaihlajärvelle.

Voisiko joku suomalainen poimia puolukoita toiselle? Hinta ratkaisee. Eläkeläisillä olisi aikaa ja moni haluaisi vaurastua juuri ennen kuolemaansa. Eläkeläiset ovat puolukoiden ohella toinen ehtymätön luonnonvaramme. Niin kauan rikastutaan kun selkä kestää.

Moni ei löydä edes mansikoita vaikka kummitäti taluttaa kädestä pitäen penkin päähän.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Nuoret eivät hevillä marjaan lähde. Vaikka kuulokkeista tuuttaisi koko ajan heviä ja onnistuttaisiin turruttamaan luontoympäristö digitaalisilla ärsykkeillä. Keräily ei ole se juttu – ellei puhuta lävistyksistä. Moni ei löydä edes mansikoita vaikka kummitäti taluttaa kädestä pitäen penkin päähän.

Tapasin juuri metsässä seitsenkymppisen sedän joka muisteli, että hänen kouluaikanaan käytiin keräämässä joukolla marjoja, siis kouluajalla. Ilmeeseeni tuli valoa, enkä ajatellut mitään. Kaikki tuntui hetken niin luonnolliselta, järsin makkaraa luonnonkuoressa.

Puolukanpoiminnasta on tehtävä oppiaine. Osa algebrasta korvataan sillä. Tabletit jätetään pulpetille. Nyt alkaa kulttuurikasvatus suomalaisuuteen.

Lähteet: Maallikkosaarnaaja Maasola

Lue seuraavaksi