Jari Halonen: Kalevala on opetettu suomalaisille väärin

Elokuva- ja teatteriohjaaja Jari Halosen uusi elokuva haluaa palauttaa Kalevalan sen alkulähteille. Halosen mukaan kansalliseepos on ymmärretty väärin. Oikea Kalevala on tasa-arvoisen äidinvallan ja pyhyyden ylistyslaulu, Halonen väittää.

elokuvat
Jari Halonen Seppä Ilmarisena
Seppä Callahanin Filmimaailma Oy

Jari Halosen edellisestä pitkästä elokuvasta on vierähtänyt jo yksitoista vuotta. Vuonna 2002 valmistunutta_ Aleksis Kiven elämää_ voitaneen pitää lajissaan oman alansa pienimuotoisena klassikkona.

Marraskuussa julkaistavanKalevala - Uusi aika-elokuvan siemen istutettiin tuona aikana, jolloin Halonen koki historiallisen valaistuksen. Elokuvaa on työstetty kymmenen vuotta.

Suomi on kehitysmaa oman varhaishistorian kirjoituksessa.

Jari Halonen

- Suomalainen virallinen historiankirjoitus on ruotsalaisnationalistista historiaa. Siis valloittajan kirjoittamaa historiaa. Tätä ei voi tässä maassa sanoa ilman, että sanotaan nationalistiksi. Mitä ihmiset eivät tiedä on se, että Suomi on kehitysmaa oman varhaishistorian kirjoituksessa. Missään muussa Euroopan maassa ei ole niin paljon jätetty tutkimatta meidän omaa varhaishistoriaa. Tämä on ruotsalaisnationalismin tulos.

Teesi näkyi selvästi _Aleksis Kiven elämä _-elokuvassa ja kuuluu edelleen ohjaaja-näyttelijän puheessa. Suu käy herkeämättä ja keskustelu pomppii 1800-luvun ruotsinkielisestä sivistyneistöstä Jeesukseen ja feminismiin. Yhtä kaikki, Halosen mukaan on selvää, että suomalaiset eivät tiedä itsestään ja historiastaan juuri mitään.

- Esimerkiksi arkeologiset löydöt. Valtio ei ole laittanut penniäkään niihin. Ne ovat kaikki kunnan tai yksiyisin varoin tehtyjä. Kun löytö tehdään, Museovirasto rientää paikalle ja kaappaa aarteen. Tuolla on satoja kalmistoja, joista tiedetään että ne ovat siellä. Niitä ei voi tutkia, koska valtio ei ole kiinnostunut niistä. Valtion rahoja on miljoonakaupalla töötätty egyptologian, bysantin ja välimeren tutkimukseen. Edellisen kerran kun oma historia on kiinnostanut oli Kustaa Vilkunan aikaan. Hän ymmärsi sen, että meidän pitää tietää mistä me tullaan.

Ja tähän suureen ideaan linkittyy myös Halosen uusi_ Kalevala_-tulkinta. Voisi siis sanoa, että elokuva on Jari Halosen sivistysprojektin toinen osa. Ensimmäinen osa käsitteli Aleksis Kiveä, jota Halonen kutsuu "suomalaisten profeetaksi"._ Kalevala_-elokuva lähtee ajatuksesta, että koko kirja on opetettu suomalaisille väärin.

Takaisin kohti pyhää

Halonen haluaa palauttaaKalevalaansen ansaitseman pyhyyden. Elokuva on siihen hyvä ja populaari keino, sillä fantasia on lajina tällä hetkellä suosittua.

Lönnrotin Kalevalan traditiossa ei ole mitään pyhää.

Jari Halonen

- Lönnrotin Kalevalan traditiossa ei ole mitään pyhää. Lönnrot oli ruotsalaisen kirkon palvoja, jonka peruseetos oli, että meidän esi-isiemme uskonnot ja kuvitelmat olivat täysin vääriä ja pakanallisia. Todellisuudessa Kalevala ja se aiheisto, mitä Lönnrot kävi tutkimassa, on pyhää. Se on meidän esi-isiemme ja koko suomalais-ugrilaisen kansan pyhä tieto elämästä. Se on yhteneväinen esimerkiksi Aasian vastaavien kanssa. Esimerkiksi luomiskertomus on täysin sama.

Teosta ja maailmaa ylipäätään tulkitaan Halosen mielestä rationaalisten, eli epäpyhien silmälasien läpi. Elokuvan nimessä oleva "uusi aika" viittaakin juuri pyhyyteen ja siirtymistä kohti sitä.

- Lönnrotin Kalevalaa on tutkittu täällä 150 vuotta. Se on sama jos me tutkisimme Disneyn Pocahontasta saman ajan eri puolilta. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Naistenvalta on tasa-arvoa - feminismi ei

Toinen marraskuussa ensi-iltaan tulevan elokuvan suurista tausta-ajatuksista äidinvallan teema, joka on Halosen mukaan alkuperäisenKalevalanydin. Kyse ei ole kuitenkaan naisten vallasta sanan täsmällisessä merkityksessä.

Tänä päivänä isoin asia mikä meitä hallitsee on feminismi.

Jari Halonen

- Tätä ei juurikaan ymmärretä, että me elämme täydellisen patriarkaattisessa maailmassa. Se tarkoittaa sitä, että siitä maailmasta on poistettu naisen tasavertaisuus. Tämä alkoi tuhansia vuosia sitten ihmiskunnassa. Tämä kehitys alkoi mesopotanialaisessa kulttuurissa, joka oli täysin tasa-arvioinen, matriarkaattinen kulttuuri johon integroitui patriarkaattiset väärinkäsittäneet nomadiheimot ja ne toivat isäjumalan sinne. Maailmankaikkeudessa on palvottu vain muutama tuhat vuotta isäjumalaa, siihen ei ole ollut tarvetta. Ihmiskunnan alkuajoista lähtien on palvottu äitiä, äiti on luoja. Äiti on elämän voima ja kaiken rakentaja. Se on täysin tasa-arvoinen kulttuuri.

Feministiä Halosesta ei saa kuitenkaan tekemälläkään. Feminismi on yksi lukuisista ismeistä, joka saa hänet voimaan pahoin. Halonen painottaa, ettei Kalevalan matriarkaattisuutta saa sekoittaa feminismiin.

- Me ei ymmärretä mitä matriarkaattisuus tarkoittaa. Me luullaan, että se on jotain naisten valtaa. Kaikki kalevalaiset kultturit ovat matriarkaattisia. Tänä päivänä isoin asia mikä meitä hallitsee on feminismi. Se on muuttunut itsensä irvikuvaksi. Feminismi on erittäin hyvä ideologia Afrikassa ja Aasiassa. Mutta täällä me olemme yleisellä tasolla olleet pitkään tasa-arvoisia. Se tarkoittaa, että naiset voi tehdä ihan samoja asioita kuin miehetkään. Täällä feminismi vaan jatkaa kulkuaan, eikä pysähdy tasa-arvon liikkeeksi. Monessa asiassa naisten oikeudet ovat menneet huomattavan paljon edelle. Esimerkiksi huoltajuusasiat, jotka ovat törkeällä tavalla epätasa-arvoisia. Miehillä ei ole mitään oikeuksia. Taas palataan Kalevalaan ja matriarkaattisuuteen. Mitä on se naisen voima? Jos nainen lähtee feministiksi, niin se menettää ison osan omasta voimastaan ja sitten siitä tulee taistelija. Ja siitä ei seuraa mitään hyvää.

Ohjausmetodi kääntyi päälaelleen

Moni asia on muuttunut reilussa kymmenessä vuodessa ja niin on muuttunut myös Halosen ohjaustapa. Vielä Aleksis Kivi -elokuvan aikaan Halonen oli autoritaarinen joukkojen johtaja. Hän pisti itsensä tiukasti likoon, mikä on tallennettu jälkipolville elokuvan making of -dokumenttiin. Tyylille oli perusteensa.

- Suomessa esittävän taiteen tekeminen on ollut valtavan korkealla tasolla. Se ei ole ollut kliinistä, jossa ohjaaja istuu penkillä ja pyytää näyttelijöitä tekemään jotain. Ohjaajan tehtävä on ollut ajaa näyttelijöitä siihen, että he pystyisivät ilmaisemaan sitä draamaa, joka on ristiriita.

KalevalaaHalonen on kuitenkin ohjannut lähes päinvastaisella tyylillä.

Ei ole tarvinnut huutaa kenellekkään eikä ole tarvinnut käyttää autoritaarisuutta.

Jari Halonen

- Sen (Aleksis Kiven elämän) jälkeen aloin työskenellä niin sanotun spiritn kanssa. Minä olen aina ollut aika uskovainen ihminen, mutta kirkko ei ole vienyt minua perille. Kalevala on tehty niin, että en ole mukana tässä omalla egolla. Aleksis Kiven aikaan olin vielä autoritäärinen ja ajattelin, että minä vittu teen jos ei muut tee. Nykyisin aina kun minulle tulee ego esiin, olen pudottanut lapaset ja sanonut, että minä en tee mitään. Minuutin päästä joku on tullut ja sanonut, että voitaisiko tämä juttu tehdä näin.

Ja tyyli on toiminut.

- Tämä on ollut paljon kivempaa, ei ole tarvinnut huutaa kenellekkään eikä ole tarvinnut käyttää autoritaarisuutta. Se spirit toimii ja tämä juna menee jonnekin suuntaan. Tässä on vain täytynyt syntyä tälläinen teos kymmenessä vuodessa, Halonen päättää.

Jari Halosen ohjaama, käsikirjoittama ja tuottama Kalevala - Uusi aika saa ensi-iltansa 15. marraskuuta 2013.