Veronkiertäjät pääsivät kuin koira veräjästä - mitä haluaisit tietää?

Liechtensteinilaispankkiin kymmeniä miljoonia euroa kätkeneet suomalaiset välttyvät rikosoikeudelliselta vastuulta lain porsaanreiän vuoksi. Heidän joukossaan on verottajan mukaan "varakkaiden sukujen edustajia, kansainvälisten suuryritysten avainhenkilöitä ja yritysmyynneillä rikastuneita suomalaisia".

Osallistu
LGT:n logo seinällä Liechtensteinin linna taustalla.
LGT:n logo Liechtensteinin linnan edessä Vaduzissa.Eddy Risch / EPA

Veroja liechtensteinilaisen LGT-pankin pankkisalaisuuden suojissa pakoilleet suomalaiset eivät joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ehkä tätäkin merkittävämpää on, että heidän nimensä eivät tule julki. Verottaja ei nimiä voi paljastaa, mutta poliisin esitutkinnassa tai viimeistään syyterharkinnan seurauksena nimet olisi julkaistu.

Verottaja sai tiedot jo vuonna 2008, mutta tutkintapyyntöjä poliisille ei ole tehty. Heinäkuun viidentenä päivänä niiden tekeminen muuttui mahdottomaksi. Silloin korkein oikeus teki päätöksen, joka muutti aiempia käytäntöjä.

Syynä tähän on niin kutsuttu ne bis in idem -oikeusperiaate. Latinankielinen fraasi tarkoittaa "ei kahdesti samassa asiassa". Sen mukaan samasta asiasta ei voida antaa kahta tuomiota, eli tuomioistuimen ei pidä käsitellä sellaista seikkaa, joka on jo ratkaistu. Suomessa on tähän asti voitu tutkia veronkiertotapaus sekä jälkiverotusasiana verottajan toimesta että veropetoksena poliisin toimesta. Mikäli syytekynnys on poliisitutkinnan perusteella ylittynyt, on rikos edennyt tuomiolle. Korkein oikeus (KKO) muutti ne bis in idem -linjaansa tämän vuoden heinäkuussa, koska suomalainen lainkäyttö oli ollut ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannan kanssa. Uuden laintulkinnan mukaan jo se, että asiaa on tutkittu veronkorotusasiana, estää sen tutkimisen rikosasiana.

Korkein oikeus äänesti päätöksestä, mutta enemmistön kanta oli muuttaa lakitulkintaa vastaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia siitä huolimatta, että se johti verorikosten tutkinnan hankalaan tilanteeseen. Voimassa olevien sääntöjen mukaan verottajan nimittäin on välittömästi tutkittava veronkorotusasia. Korkeimman oikeuden uuden linjan mukaan hallinnollinen prosessi, jossa veronkorotukset määrätään tai jätetään määräämättä on jo sellainen seuraamus, että samaa asiaa ei voida enää ilmoittaa rikostutkintaan. Asiaan kiinnitettiin huomiota eriävissä mielipiteissä (siirryt toiseen palveluun), joita asian ratkaisseiden tuomareiden vähemmistö esitti.

Nykyisen tilanteen, jossa verottaja ei voi viedä tietoonsa tulevia veropetoksia poliisille korjaa todennäköisesti pian hyväksyttävä lakimuutos (siirryt toiseen palveluun). Ainakin Verohallinnossa lakiuudistusta toivotaan voimaantulevaksi ensi vuoden alusta. Se antaisi verottajalle mahdollisuuden lykätä veronkorotusten määräämistä niin, että poliisitutkinta voidaan tehdä.

Mitä ajatuksia tämä tapaus herättää? Mitä haluaisit tietää lisää?