Anna-Liisa Kosonen: Tiukka kasvisruokavalio altistaa puutostaudeille

Itä-Suomen yliopistossa on meneillään tutkimus kasvisruokavalion vaikutuksista ihmisten terveyteen. Kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Kosonen kertoo kolumnissaan, että alustavien tulosten mukaan tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavat vegaanit tarvitsevat ruokavalioonsa lisäravinteita.

tiede
Kasvisruokaa
Kasvisruokaa.YLE/ Devy Nagalingam

Arkipäiväiset ruokavalintamme ovat yksilöllistyneet yhä enenevässä määrin. Siinä missä elintarvikkeiden kulutustilastojen mukaan lihan kulutus on kasvussa myös erilaisten kasvisruokavalioiden suosio on kasvanut. Tyypillisesti kasvisruokavalion käyttö on yleisempää naisten ja nuorten kuin miesten keskuudessa. Suomalaisista noin 3% noudattaa kasvisruokavaliota.

Tutkijoiden mielenkiinto kasvisruokavaliota ja sen terveysvaikutuksia kohtaan kohdistui aluksi terveysriskien kartoittamiseen, sittemmin kasvisperäisten ruokien että erilaisten kasvisruokavalioiden terveyttä edistävän vaikutuksen tutkimiseen. Kasvisruokatutkimuksen uusin mielenkiinnon kohde on ruokavalioiden ekologisuus.

Millaista ruokavaliota ravitsemusasiantuntijat sitten tänä päivänä suosittelevat? Vastaus tähän on aika lailla yhdensuuntainen tutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Suositeltava ruokavalio on kasvispainotteinen, missä energia saadaan suurimmaksi osaksi kasvisperäisistä ruoka-aineista ja eläinperäisiä ruokia kuuluu siihen vain vähän. Erilaiset kasvisruokavaliot, esimerkiksi laktovegetaariset ruokavaliot ja vegaaniruokavalio edistävät terveyttä yhtä lailla, edellyttäen, että ruokavalio koostetaan ravitsemussuositusten mukaisesti ja puuttuvilla ravintoaineilla täydentäen.

Tosin vegaanin on syytä olla tarkkana ruokavalionsa kanssa. Havaitsimme nimittäin paraikaa meneillään olevassa vegaanitutkimuksessamme, että tiukkaa kasvisruokavaliota eli vegaaniruokavaliota noudattavien elimistön B-12-vitamiini-, D-vitamiini-, jodi- ja seleenitasapaino oli merkitsevästi heikompi kuin sekaruokaa syövien verrokkien. On siis hyvin tärkeää, että vegaanit nauttivat säännöllisesti ruokavaliosta puuttuvia ravintoaineita erityisvalmisteina. Tämän lisäksi on suositeltavaa käyttää päivittäin elintarvikkeita, joiden ravintoainesisältöä on täydennetty. Esimerkiksi on hyvä juoda vilja- tai soijajuomaa tai hedelmämehua, mikä on täydennetty vaikkapa B12- vitamiinilla ja kalsiumilla. Vegaanien olisi myös hyvä saada yksilöllistä ravitsemusneuvontaa ruokavalion koostamisessa.

Maapalloistuminen muokkaa ruokajärjestelmiä ja väestötason yhteisiä huolia ovat kuinka saada ruoka riittämään kaikille ja kuinka tuottaa ruoka ympäristön terveys huomioon ottaen. Tulevaisuudessa on väistämättä annettava painoarvoa kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen mukaisen ruokailun järjestämiselle niin yksilö-kuin yhteisötasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että terveyttä edistävien tekijöiden lisäksi ruoan valinnassa otetaan huomioon myös ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tekijöitä. Tämä on haaste myös ravitsemussuositusten laatijoille. Nykytietämyksen mukaan monet terveyttä edistävät ruokasuositukset edistävät myös ympäristön terveyttä. Kasvispainotteisen ruokavalion suositus missä energia saadaan pääsääntöisesti kasvisperäisistä elintarvikkeista ja missä eläinperäisiä ruokia syödään vain vähän pienentää myös ruokavaliomme jättämää hiilijalanjälkeä ja on tästä syystä kaksinverroin suositeltava vaihtoehto.

Anna-Liisa Kosonen
Anna-Liisa Kosonen

Anna-Liisa Kosonen

Kirjoittaja on kotitaloustieteen professori ja ravitsemustieteen dosentti Itä-Suomen yliopistossa

Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa