Yhteydet pätkivät – etätyö ei aina onnistu

Etätyö kotona omalla sohvalla kuulostaa hienolta ajatukselta. Kaikkialla toimiston ovea ei noin vain voi sulkea, jos nopeaa tietoliikenneyhteyttä ei ole olemassa. Syrjäisillä haja-asutusalueilla ollaan vasta rakentamassa laajakaistaverkkoa. Mokkula on mukava, mutta sen teho ei aina riitä työnteossa.

internet
Kalle Niskala / YLE

Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä asuva Arja Lindbom työskentelee 1-2 päivää viikosta kotonaan. Muina päivinä hän ajaa autollaan tunnin matkan työpaikalleen Perhon kunnantoimistoon. Ajoreitistä riippuen matkaa kertyy joko 55 kilometriä tai 85 kilometriä, mutta tien kunnosta johtuen matkan kesto on sama, yksi tunti.

Juuri pitkä työmatka sai taloussihteerinä työskentelevän Lindbomin miettimään etätyötä. Itse asiassa Lindbom oli vaihtamassa työpaikkaa kokonaan, kun silloinen Perhon kunnanjohtaja keksi ehdottaa pidetylle työntekijälle etätyötä. Onneksi valokuituverkkoa rakentava KaseNet oli saanut nopeat yhteydet kuntoon Perhoon ja Lestijärvelle.

Etätyö on älyttömän mukavaa! Kodin rauhassa saa paljon aikaan.

taloussihteeri Arja Lindbom

– Etätyö on älyttömän mukavaa! Kodin rauhassa saa paljon aikaan. Tietysti sosiaaliset kontaktit työkavereihin puuttuvat. Lisäksi haalin etäpäiviin todella paljon töitä, joten niskat ovat sitten jumissa, hymähtää Lindbom.

Kupariyhteys korvautuu kuidulla

Lindbom on onnekas pystyessään etätyöhön. Juuri Perhon kunnassa on ollut ongelmia nopeiden nettiyhteyksien kanssa. Kunta lähti aikanaan Soneran kanssa rakentamaan puhelintekniikkaan perustuvia adsl-yhteyksiä. Nyt kuparikaapeliyhteydet ovat vanhentunutta tekniikkaa, jota puretaan pois. Tilalle on paikoin löytynyt vain langaton mokkula yhteyksiä muodostamaan. Vasta äskettäin osaan Perhoa on alettu rakentaa valokuituyhteyksiä.

Kaapeleita maahan vetävä KaseNet toimii asiakkaiden tilausten perusteella. Tietoliikenneasiantuntija Marko Muhonen KaseNetistä:

– Perhoon on alettu vasta viime vuonna rakentaa tilaajayhteyksiä. Tilaajia täytyy olla, ennen kuin päätös rakentamisesta tehdään. Me suunnittelemme kuituverkkoa sinne, mistä tulee yhteydenottoja.

Kuituihin pitää satsata

Pohjoisen Suomen maakuntaliitot ovat hakemassa valtiolta erillisrahaa syrjäisten alueiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen. Vaikka maassa on meneillään Laajakaista kaikille 2015 - hanke, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin liitoissa tuumitaan, että rahaa ei ole riittänyt kaikille. Erityisesti kuntakeskuksista kauempana sijaitsevat kylät ovat jääneet vähemmälle.

Keski-Pohjanmaalla alkoi valokuituverkon laskeminen maahan jo 1990-luvun lopulla. Nyt maakunnan keskuspaikat, oppilaitokset ja kuntakeskukset on kaistoitettu. Niin sanottu runkoverkko on kunnossa. Joka kylälle ei kuitua silti riitä. Tätä korjaamaan haetaan nyt uuden ohjelmakauden EU-rahaa, kertoo maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula.

– Onneksi valmistelussa on lähdetty siitä, että nimenomaan Itä-Pohjois-Suomen osalta laajakaistaverkkohankkeet ovat uuden ohjelma-asiakirjan mukaisia ja yksi investointiprioriteetti. Mehän olemme Suomessa jossain määrin jäljessä esimerkiksi Ruotsista, jossa on valtiollisilla linjauksilla laajakaistaverkkoja toteutettu systemaattisemmin monta vuotta.

Ylikarjulan mielestä nopeat yhteydet on syytä saada kuntoon. Ihmiset käyttävät niitä kotonaan viihdepalveluihin, joiden käyttö kasvaa koko ajan. Muutakin tarvetta

On ihan hyvä saada verkot toimimaan, koska kuitenkin sähköinen tieto on sellainen, jonka varaan entistä enemmän myös palvelutukea järjestetään.

maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula

on.

– On ihan hyvä saada verkot toimimaan, koska kuitenkin sähköinen tieto on sellainen, jonka varaan entistä enemmän myös palvelutukea järjestetään. Jos puhutaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, siellä selvästi näkyy, että tietojärjestelmiä tehostamalla pystytään myös tuottavuutta parantamaan.

Ylikarjula laskee, että julkista rahaa tarvitaan kymmeniä miljoonia euroja, jotta Keski-Pohjanmaan haja-asutusalueet saataisiin pätevästi valokuidun päähän.

Kuitu kutistaa välimatkoja

Keski-Pohjanmaan Halsualla asuva Iiris Jurvansuu on onnekas haja-asutusalueen asukas, jolla on hyvät tietoliikenneyhteydet kotikylällä. Liedeksen ja Meriläisen kylille alettiin vuonna 2002 rakentaa Suomen ensimmäistä julkisen rahoituspäätöksen saanutta kyläverkkoa. Aktiiviset asukkaat osallistuivat myös kustannuksiin.

Maaseudulla valokuitu on ollut erittäin tärkeä nuorisolle opiskelussa ja viihdekäytössä. Se on ikään kuin kutistanut välimatkoja.

Iiris Jurvansuu

– Verkko on ollut maatalousyrittäjien, opiskelijoiden ja etätyöläisten käytössä. Valokuituverkko on siitä mahtava, että se toimii aina, kunhan vain sähköt toimivat.

Jurvansuu myöntää, että uuden mobiilitekniikan ansiosta esimerkiksi sähköpostin voi lukea missä vain, ilman kiinteätä verkkoakin.

– Mobiiliyhteydet ovat nykyään todella hyvät, mutta viihdekäytössä kuitu on nopeampi, varmempi, luotettavampi ja tehokkaampi. Maaseudulla valokuitu on ollut erittäin tärkeä nuorisolle opiskelussa ja viihdekäytössä. Se on ikään kuin kutistanut välimatkoja, pohtii Jurvansuu.

Kaikki eivät rahapussiaan ole halunneet raottaa valokuidun saadakseen. He eivät ole nähneet tarvetta. Hintakin on hirvittänyt. Jurvansuu ymmärtää epäröijiä. Rahallisesti Jurvansuu rinnastaa kaapelikustannukset haja-asutusalueiden jätevesi-investointeihin. Toisaalta kiinteä kaapeli talon seinässä nostaa kiinteistön arvoa.