Kokkola karsii neuvoloita

Kokkola aikoo yhdistää kantakaupungin neuvoloita niin, että jäljelle jäisi todennäköisesti kaksi neuvolaa. Myös yhden ja kolmen neuvolan mallit tutkitaan. Tavoitteena ovat koko perhettä palvelevat hyvinvointineuvolat, joissa henkilökunnan määrä takaisi työntekijöille tuen ja asiakkaille riittävän asiantuntijuuden. Säästöä kertyisi muun muassa tiloista.

Kotimaa
Vauvaa punnitaan.
Yle

Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän periaatepäätöksen mukaan suunnittelua jatketaan siltä pohjalta, että Kanta-Kokkolassa olisi jatkossa yhdestä kolmeen niin sanottua hyvinvointineuvolaa, joissa toimisivat siis äitiys- ja lastenneuvolat. Sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salmisen mukaan kakki mallit yhden ja kolmen välillä ovat mahdollisia, mutta todennäköisin luku on kaksi.

Isonkylän monitoimitaloon perustettava neuvola voisi palvella Kirkonmäen aluetta sekä osaa Torkinmäestä. Siellä työskentelisi kuusi terveydenhoitajaa. Toisen neuvolan vastuulle jäisivät Halkokarin, Koivuhaan ja Mariankadun neuvolan alue sekä osa Torkinmäkeä. 12 terveydenhoitajan ja kahden lääkärin lisäksi tilaan olisi ihanteellista sijoittaa myös perhetyöntekijä ja perheneuvola.

Jos taas terveyskeskussairaala saisi uudet tilat, kuten talousarvioesityksessä toivotaan, samoihin tiloihin voitaisiin Salmisen mukaan keskittää koko neuvolatoiminta.

Mikäli päädyttäisiin useamman malliin, kolmas neuvola toimisi Koivuhaassa. Kaikissa malleissa varmaa on kuitenkin, että Kirkonmäen neuvolan toiminta lakkaa, sillä sen tilat ovat kehnot.

Koska uudistus kytkeytyy osin terveyskeskussairaalan suunnitteluun, sen kanssa edetään rauhallisesti. Lautakunta päätti kuitenkin myös aloittaa yt-neuvottelut, jotka vaaditaan töiden ja toimipaikkojen muutoksia suunniteltaessa.

Säästöjä tiloista, hyötyä henkilökunnasta

Neuvolapalvelujen kehittämisesityksen taustaksi on tehty laaja selvitys muun muassa lasten määrästä kantakaupungin eri alueilla. Myöse simerkiksi etäisyyksiä asuinalueiden ja neuvoloiden välillä on laskettu.

Neuvoloiden karsiminen tuo säästöjä lähinnä tiloista, kun huolettavien kiinteistöjen määrä vähenee. Myös sijaistarve ja haavoittuvuus painavat vaakakupissa.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen sanoo kuitenkin, että säästöjä suurempi syy on toiminnallinen muutos: tavoitteena on taata perheiden tarvitsemat palvelut moniammatillisen henkilökunnan avulla. Palvelun tasosta ei haluta tinkiä, vaan panostaa perheiden hyvinvointiin.

– Tällä ei kaupungin talousongelmia ratkaista, sanoo Salminen.