Helsingin kaupunkisuunnittelupäällikkö: Tiivis kaupunki on hyvä kaupunki

Kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Mikko Aho aloitti hommat vuoden alussa ja päätyi saman tien keskelle helsinkiläisten rakkaiden rantojen kaavakiistoja. Kivinokka ja Vartiosaari ovat vanhan yleiskaavan viimeisiä selviteltäviä alueita. Niilä virkistystoiveet ja asuntorakentamisen paineet lyövät toisiaan korville erityisen kovaa. Aho toivoo poliitikoilta selkeitä periaatelinjauksia.

Kaupunkisuunnitteluviraston päällikön Mikko Ahon mielestä hyvässä kaupungissa kaikki on lähellä. Kuva: Kaupunkisuunnitteluvirasto / Teina Ryynänen

Kaupunkisuunnitteluvirastolla on käsissään vuosia kestävä kaavoitussavotta. Valtuuston ohjeistuksen mukaan asuntoja pitäisi rakentaa reilun 20 vuoden ajan 5500 vuosittain, jotta kaikille uusillekin helsinkiläisille saataisiin katto pään päälle. Sillä matematiikalla esimerkiksi koko Kalasatama vastaa huutoon vain kolmen vuoden osalta.

Virasto käynnistelee parhaillaan uuden yleiskaavan laatimista, vision pitäisi tulla ulos vuoden lopussa. Siinä varaudutaan yhdeksään miljoonaan uuteen kerrosneliöön. Kaavavarantoa pitää tuupata ulos suurella volyymilla ja laatukin pitäisi turvata.

Kaupunkisuunnittelun virastopäällikkö Mikko Aho sanoo, että helpot alueet on jo kaavoitettu. Tulevaisuudessa toiveet ladataan etenkin täydennysrakentamiseen ja Östersundomiin. Malmin lentokentän vapautumisestakin haaveillaan.

- Meillä on aika tiukat tavoitteet ja meidän tehtävämme on miettiä, miten ne saavutetaan. Olennainen asia uudessa yleiskaavassa ovat aluekeskukset, joita ennen sanottiin lähiöiksi. Etenkin sisäänajoliikenteen solmukohdissa haetaan tiivistämistä. Yksin se ei onnistu, vaan edellyttää kaupunkilaisten osallistumista suunnitteluun.

Aho uskoo, että vanhojen alueiden tiivistämisestä hyötyvät muutkin kuin uudet asukkaat.

- Hyvän suunnittelun kautta täydennysrakentaminen tuo myös nykyisille asukkaille parempia palveluja, parempia puistoja ja parempia joukkoliikenneyhteyksiä.

Jos halutaan hyvää kaupunkia tehdä niin se edellyttää tiiviyttä; on mahdollisuus kohdata, on aukioita ja puistoja, palveluita, joukkoliikennettä ja työpaikkoja

Kaupunkisuunnittelupäällikkö Mikko Aho

Uusia suuria projektialueita seuraavaan yleiskaavaan ei ole kovin helppoa löytää. Ei niitä ole juuri jäljellä nykyisessäkään - lukuun ottamatta Kivinokkaa ja Vartiosaarta.

Periaatteesta päättäminen kuuluu poliitikoille

Kivinokkaa ja Vartiosaarta yhdistää paitsi meri, niin myös se, että päätös asuntojen rakentamisesta on erityisen hankala luonto- ja kulttuuriarvojen vuoksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut molemmista kolme erilaista suunnitelmaa; yhden virkistyskäytön kehittämiselle, yhden pientalovaltaiselle, suppeammalle asuinrakentamiselle ja yhden tiiviille asuinalueelle.

Näistä periaatteista poliitikkojen pitäisi valita yksi, jonka suuntaan kaupunkisuunnitteluvirasto sitten marssii, kuvailee kaupunkisuunnittelun virastopäällikkö Mikko Aho.

- Etenkin Kivinokka on ensi sijaisesti poliittinen päätös ja sen vuoksi on nyt ensimmäistä kertaa tehty näin, lähdetty vaihtoehdoista. Vartiosaarta ja Kivinokkaa ei ole suunnittelussa mitenkään kytketty toisiinsa, mutta poliittisessa keskustelussa niin voi tietysti tapahtua.

Vartiosaareen tuhansia asukkaita - tai ei yhtään lisää

Vartiosaaressa on nykyisellään viitisenkymmentä huvilaa ja satakunta muuta rakennusta, vanhimmat 1800-luvun lopulta. Niistä noin puolet on kaupungin omistuksessa. Jätkäsaarta laajemmalta alueelta löytyy niin upea jugendhuvila kuin vinksottava puulatokin; hoidettuja pihoja, ruohottuneita puutarhoja ja ruostuneita maatalouskoneita 30-luvulta.

Ympärivuotinen koti Vartiosaari on parillekymmenelle ihmiselle. Sekä heille että Vartiosaaressa retkeileville Aho vakuuttaa, että saaren historiaa kunnioitetaan, päädytään maankäytössä sitten mihin tahansa kolmesta vaihtoehdosta.

Jos halutaan hyvää kaupunkia tehdä niin se edellyttää tiiviyttä; on mahdollisuus kohdata, on aukioita ja puistoja, palveluita, joukkoliikennettä ja työpaikkoja

Kaupunkisuunnittelupäällikkö Mikko Aho

- Työtä on tehty jo pari vuotta selvittämällä kulttuuri- ja luonnonhistoria-arvoja. Näitä arvoja kunnioittaen ratkaisuja haetaan.

Aho itse näkisi mielellään parinkymmenen vuoden sisällä Vartiosaaren 5000-7000 asukkaan kotina. Virkistyskäyttösuunnitelma on laadittu ihan vakavalla mielellä, mutta johonkin asunnotkin pitäisi rakentaa. Mikko Ahon mielestä virkistys ja asuminen voivat mainiosti tukea toisiaan.

- Jos halutaan hyvää kaupunkia tehdä niin se edellyttää tiiviyttä ja uskon, että siihenkin täältä löytyy hyvät ratkaisut. Kaupunki on alue, jossa on tiivistä, jossa on mahdollisuus kohdata, on aukioita ja puistoja, palveluita, joukkoliikennettä ja työpaikkoja. Niistä syntyy mahdollisuus elää suht' vähäisellä liikkumisella kuten kestävä kehitys edellyttää.

Rakennetaan rannoille tai ei, uskoo Aho, että rakennusmaata kyllä riittää. Toinen juttu on se, löytyykö tahtoa kaavoittaa.

- Jos Helsinkiä katsoo ilmasta, niin kantakaupunki on tiivistä, urbaania aluetta. Loppu on metsää. Kyllä siellä sitä potentiaalia on, kun ne ratkaisut vaan halutaan löytää.