1. yle.fi
  2. Uutiset

Syrjäytynyt nuori ei enää unelmoi

Nuorisotyöntekijä toivoo, ettei koskaan kuulisi syrjäytynyt-sanaa kenenkään nuoren suusta. Syrjäytymisen sijaan voisi puhua ulkopuolisuuden tunteesta.

Kotimaan uutiset
Tyttö nojaa tiiliseinään ja pitelee itseään käsivarresta.
Katariina Luoma / Yle

Nuorisotyöntekijä Anni-Reetta Sorellin mielestä on pysähdyttävää tavata nuori, joka ei enää unelmoi.

- Jos nuorelta kysytään, mitä tekisit jos voittaisit lotossa, ei hän osaa kertoa mitään, mitä hän haluaisi. Usko omiin mahdollisuuksiin on hävinnyt matkan varrella. On tullut paljon pettymyksiä eikä juurikaan onnistumisen kokemuksia.

Sorell ei myönnä, että olisi joskus tavannut nuoria, joiden mielestä aidosti ja oikeasti olisi hauskaa olla esimerkiksi ilman vakituista toimeentuloa, mielekästä tekemistä tai yhteisöä.

- Ulkopuolisen silmissä voi näyttää, että nuoren elämä on pelkkää hauskanpitoa. Mutta jokaisella on tarve järjestää elämänsä niin, että se olisi mahdollisimman mielekästä niissä puitteissa, joissa elää.

Kokemus on opettanut nuorisotyöntekijälle, että hauskanpidon taustalla voi olla monenlaisia syitä.

Nuori ei unelmoi eikä tunnista omia mahdollisuuksiaan. Hän tyytyy siihen tilanteeseen, mikä on olemassa.

Anni-Riikka Sorell

- Nuori ei unelmoi eikä tunnista omia mahdollisuuksiaan. Silloin hän tyytyy siihen tilanteeseen, mikä on olemassa. Kun keskustellaan luottamuksellisesti, löytyy taustalta poikkeuksetta jokin muu syy kuin pelkkä hauskanpito, tietää Sorell.

Syrjäytynyt on tyly termi

Syrjäytynyt on sekä sanana että terminä tyly. Sorell tietää, etteivät nuoret käytä sanaa puhuessaan itsestään, vaikka tunnistavatkin elämässään asioita, joita siitä puuttuu ja joita siihen toivovat.

- Toivon, etten koskaan kuulekaan syrjäytynyt-sanaa kenenkään nuoren suusta. Nuori saa sanasta sellaisen käsityksen, että hänessä on jokin vikana. Jos vielä ottaa syrjäytymisen omaksi identiteetikseen, se ei taatusti rakenna nuoressa mitään hyvää.

Sorell lähtisikin mieluummin siitä, että syrjäytymisen sijasta nuoren elämässä on ulkopuolisuuden tunnetta.

- Ulkopuolisuutta on esimerkiksi ystäväpiiristä, läheisistä, koulutuksesta tai työelämästä.

Monet ymmärtävät syrjäytyneet nuoret sellaisiksi, joilla ei ole koulutuspaikkaa eikä työpaikkaa. Heihin liitetään alkoholisoitumista, päihteiden käyttöä tai mielenterveysongelmia.

Harvat ajattelevat, että syrjäytynytvoi olla myös nuori, jolla on ulkoisesti toimeentulo ja työpaikka kunnossa.

Jos nuorelta kysytään, mitä tekisit jos voittaisit lotossa, ei hän osaa kertoa mitään. Usko omiin mahdollisuuksiin on hävinnyt matkan varrella.

Anni-Riikka Sorell

- Tällainen nuori saattaa kokea yksinäisyyttä elämässään vaikkapa rankan koulukiusaamisen jäljiltä. Sellainen ulkopuolisuus ei näy tilastoissa, sanoo Sorell.

Nuoria autetaan kädestä pitäen

Etsivässä nuorisotyössä nuorisotyöntekijät jalkautuvat sinne, missä nuoret itse viettävät aikaa. Tavoite on näkyä ja tulla tutuksi myös niille nuorille, jotka eivät itse löydä mukaan nuorten palveluihin.

- Teemme katutyötä tai käymme koulujen välitunneilla. Meitä eivät sido nuorisotalon seinät, kertoo Anni-Reetta Sorell.

Etsivässä nuorisotyössä ei määritellä onko nuori riittävän ongelmainen vai liian ongelmainen asioimaan nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuorisotyöntekijät auttavat nuoria koulutukseen ja työelämään liittyvissä asioissa, mutta sen lisäksi tukea annetaan myös monenlaisissa muissa elämäntilanteissa

- Nuorella on yleensä jokin konkreettinen asia, kuten vaikkapa asunnottomuus. Tällaisista on helppo lähteä liikkeelle. Keskusteluissa alkaa usein löytyä taustalta koulukiusaamista, monenlaista yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia tai kotiongelmia.

Yksi etsivän nuorisotyön perustehtävistä on motivoida nuorta suunnittelemaan omaa elämäänsä ja tukea häntä pääsemään tavoitteisiin.

- Kun suunta on selvillä, etsimme hänelle tarpeelliset palvelut, ja lähdemme yhdessä opettelemaan niiden käyttämistä. Voi olla hyvin pelottavaa mennä vaikkapa jonnekin virastoon, jossa täysin vieras ihminen kyselee nuoren asioita. Olemme silloin matkassa tukena, kertoo Sorell.

Lue seuraavaksi