Dosentti: Neuvostoliittolainen kalamies olikin salamurhien järjestäjä

Itätiedustelua Suomessa tutkivan dosentin Arto Luukkasen mukaan historiasta paljastuu koko ajan uusia asioita. Asiat myös muuttuvat; tänä päivänä venäläisiä vakoilijoita Suomessa kiinnostaa EU, teollisuusvakoilu ja -urkinta.

Kotimaa
Helsingin yliopiston dosentti Arto Luukkanen.
Neuvostoliiton romahtamisesta on tultu pitkä matka tähän hetkeen. Kuten aikoinaan Suomi kiinnostaa yhä isoa naapurimaata vakoilun saralla. Asiasta kertovat Aamu-tv:ssä suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva ja dosentti Arto Luukkanen Helsingin yliopistosta.

Dosentti Arto Luukkanen Helsingin yliopistosta tutkii itätiedustelua Suomessa yhdessä dosentti Pekka Kauppalan kanssa. Uutta tietoa historiasta löytyy koko ajan, Luukkanen totesi Ylen aamu-tv:n sohvalla.

– Esimerkiksi Viktor Vladimirov, joka meille kaikille oli tällainen herramies, kalamies ja KGB:n kaveri, paljastui pari vuotta sitten Neuvostoliiton "märkien operaatioiden", eli salamurhien organisaattoriksi ja suunnittelijaksi Neuvostoliitossa, Luukkanen kertoi.

– Kaikki mitä hän teki Suomessa, oli peitetoimintaa.

Luukkasen mukaan Suomessa poliittiset historijoitsijat ovat "käsi täristen" kirjoittaneet Vladimirovin tekemisistä, mutta tosiasiassa mies puuhasi aivan muita juttuja.

Tutkimista ja selvittämistä itävakoilusta maassamme riittää. Luukkanen pitääkin kokonaiskäsityksen luomista ja kokonaisselvityksen tekemistä tärkeänä.

Talviunien aika on ohi

Neuvostoliiton romahduksen myötä myös itätiedustelu koki kovan iskun 90-luvulla.

- Siellä olleet parhaat voimat joutuivat eläkkeelle tai muuten vaan sivuraiteille. Kaikki voimavarat allokoituivat aivan uudella tavalla ja Venäjän harjoittama tiedustelu Suomessa joutui ikään kuin talviunille.

Luukkasen mukaan Venäläinen tiedustelu on vasta viime aikoina alkanut herätä näiltä uniltaan. Ensi käden tieto Venäjän tekemästä nykyvakoilusta ei luonnollisestikaan ole julkisessa jakelussa.

– Asioita pystyy kuitenkin päättelemään esimerkiksi Venäjän Helsingin suurlähetystön väkimäärän perusteella – kasvaako, vai väheneekö se, Luukkanen totesi.

Myös Venäjän harjoittama vakoilutoiminta Suomessa on muuttunut.

– Ennen kotiryssäjärjestelmän seurauksena tietoa tuli ovista ja ikkunoista.

Järjestelmän rappeuduttua Venäjä joutuu Luukkasen mukaan hankkimaan jopa "arveluttavista ja oudoistakin lähteistä".

Suomesta Venäjää kiinnostavat nykyään erityisesti EU:iin liittyvät asiat, teollisuusvakoilu ja siihen liittyvä kaikenlainen urkinta.