Terveystarkastus – tuhlausta vai ei?

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan yleiset terveystarkastukset ovat turhaa tuhlausta. Suomalaisasiantuntijan mukaan sairauksien seulonta on arvokasta. Sen sijaan pelkkä tieto esimerkiksi kohonneesta kolesterolista ei hyödytä, jos riskitekijöille ei tehdä jotain.

Terveydenhoitaja mittaa verenpainetta. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Suomessa  terveystarkastuksia – esimerkiksi työterveyshuollossa – tehdään noin miljoona vuodessa. Keskimäärin jokainen suomalainen tarkastetaan noin kolmen vuoden välein.

Ruotsin valtiollinen terveydenhuollon menetelmiä arvioiva elin SBU väittää, että yleiset terveystarkastukset ovat turhia – siis tuhlausta. SBU kävi läpi 14 tutkimusta, jossa mukana oli lähes 200 000 ihmistä.

SBU:n mukaan terveystarkastukset eivät vähentäneet kuolemantapauksia, eikä niillä ollut vaikutusta sydäntauti- tai syöpäkuolemien määrään.

– Terveystarkastus on yleinen käsite ja käsittää monenlaisia asioita. Periaatteessa kyse on perinnöllisen sairauden tai riskitekijän etsimisestä sellaiselta henkilöltä, joka ei itse hakeudu hoitoon, sanoi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa.

On eri asia, etsitäänkö sairautta vai riskitekijää, kuten kohonnutta kolesterolia. Terveystarkastuksiin luetaan muun muassa lasten-, ajokortti- ja varusmiestarkastukset Seulontatutkimuksessa taas etsitään määrättyjä sairauksia.

Suomessa on kansallinen systeemi rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja sikiöseulonnan suhteen, jotka on osoitettu vaikuttaviksi. Puskan mukaan muiden sairauksien seulonta ei sen sijaan oikein ole vaikuttavaa, eikä kannattavaa.

– Riskitekijäpuolella suoran vaikutuksen lisäksi kysymykseksi nousee se, että miten saada korkeariskiset ihmiset systeemin piiriin myös julkisella puolella? Työterveyspuolellahan tämä toimii.

Ruotsalaisten mukaan tarkastukset ovat pelkkää haaskausta. Maassa arvioidaan, että jopa neljännes koko työterveyshuollon kustannuksista menee terveystarkastuksiin. Kuinka kestävää rahankäyttöä tällainen on?

– Kun raha on tiukassa, niin pitää totta kai miettiä kaikenlaisten terveydenhuollon toimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta, Puska totesi.

Puskan mukaan käynnissä oleva sote-uudistus tähtää siihen, että julkista perusterveydenhuoltoa voitaisiin vahvistaa. Tähän liittyy myös kysymys työterveyshuollon roolista suhteessa julkiseen puoleen.

– Meillä on valitettavasti vähän kahden kerroksen väkeä: työterveyshuolto tarjoaa erittäin hyvän terveydenhuollon noin 1,7 miljoonalle suomalaiselle, kun muut joutuvat jonottamaan lääkärille pääsyä viikkokausia.

– Tässä mielessä työterveyshuolllon ja julkisen terveydenhuollon rahankäytön tasapaino on kyllä keskustelussa.

Puskan mukaan julkinen terveydenhuolto pyrkii pitämään ihmisen terveenä, jotta palveluita ei tarvittaisi. Kaikki kaupallinen toiminta taas tähtää palveluiden kysynnän lisäämiseen.

– Huoli siitä on olemassa, että tarjotaan palveluita, joista ei ole hyötyä.