Tutkimus: Yleisen mikrobin puraisema hiiri ei enää koskaan pelkää kissaa

Toksoplasmoosiin sairastunut hiiri ei kaihda kissan hajua, vaan voi olla siitä suorastaan viehättynyt. Uusi yhdysvaltalaistututkimus osoittaa, että muutos on pysyvä.

tiede
Laboratoriohiiri.
Epa

Ihmisilläkin erittäin yleinen tulehdussairaus näyttää tekevän hiiristä pysyvästi pelottomia, kertoo tuore tutkimus. Sen havainnoilla voi olla merkitystä myös ihmistutkimukselle.

Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä tehdyn tutkimuksen mukaan toxoplasma gondii -tartunnan vaikutukset näkyvät hiiren käytöksessä kuukausia sen jälkeen, kun mikrobi itse on kadonnut. Tutkijat ovatkin tulleet siihen tulokseen, että mikrobi saattaa muuttaa hiiren aivotoimintaa pysyvästi.

Toxoplasma gondii on yksisoluinen itiöeläin, joka tarttuu useimpiin nisäkäs- ja lintulajeihin ja aiheuttaa toksoplasmoosia.

Jyrsijöillä mikrobin vaikutus on ainutlaatuinen: se poistaa niiden luontaisen pelon kissojen hajua kohtaan ja tekee pikkupedon virtsan tuoksahduksesta jopa houkuttelevaa.

Mikrobi ajaa isäntänsä kissanruoaksi

Tulehduksen outo vaikutus on tiedetty jo vanhastaan. Syyksi on arveltu sitä, että toxoplasma gondii kykenee lisääntymään suvullisesti ainoastaan kissan suolistossa. Sinne päästäkseen sen on houkuteltava isäntänsä kissan suuhun.

Aiemmin on kuitenkin oletettu, että mikrobin kadotessa hiiri menettää suuruudenhulluutensa ja alkaa jälleen livistää tiehensä haistettuaan lähistöllä kissan. Solubiologi Wendy Ingramin ja hänen työtoveriensa tutkimus osoittaa toista.

He kyllä havaitsivat, että hiiren pelko katoaa kolmen viikon kuluttua tartunnasta, kuten oli oletettukin, mutta yllättäen pelko oli täysin poissa vielä silloinkin, kun tulehduksesta oli neljä kuukautta eikä siitä enää näkynyt merkkejä hiiren aivoissa.

Pelottomuusreaktion löytäjä huolestui

Brittiläinen epidemiologi Joanne Webster, joka ensimmäisenä havaitsi pelon katoamisen, tuolloin rotissa, pitää tuloksia huolestuttavina ihmistutkimuksen kannalta.

Jos muutokset ovat pysyviä, toksoplasmoosin aiheuttamaa skitsofreniaa ei ehkä pystytäkään hoitamaan nykyisillä keinoilla, Webster sanoo tiedelehti Naturessa.

Ingram sen sijaan pitää ryhmänsä löytöjä jopa osoituksensa siitä, että koko skitsofrenia-teorian syy-seuraus-suhde on nurinkurinen. Toksoplasmoositartuntojen määrä on erilainen eri puolilla maailmaa, mutta skitsofreniaa sairastaa kaikkialla noin prosentti väestöstä. Ehkä onkin niin, että toxoplasma gondii tarttuu herkemmin skitsofreenikoihin kuin muihin, Ingram pohtii.

Tutkimus on julkaistu yhdysvaltalaisessa PLoS One -tiedelehdessä.