Keski-Pohjanmaalle tuulivoimaa ison ydinvoimalan verran

Luonnonsuojeluväkikin vastustaa jo hurjaa tuulivoiman rakennusbuumia. Valtion tahto ja tuki synnyttää tuulipuistoja, joiden odotetaan pelastavan myös pienten maalaiskuntien taloudet. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalta ei juuri sellaista avaraa paikkaa jatkossa löytyisi, johon ei yli 200 metriin ulottuvaa voimalaa näkyisi.

talous
Voimalinja

Keski-Pohjanmaan alueelle on suunniteltu satojen tuulivoimaloiden rakentamista lähivuosina. Suurin osa voimaloista keskittyisi Lestijärvelle, Toholammille ja Kannukseen. Voimaloiden napakorkeudet olisivat 150-170 metriä ja roottoreiden lavat pyyhkisivät taivasta noin 230 metrin korkeudessa.

Keski-Pohjanmaan liiton selvityksen mukaan maakunnasta ei jatkossa juuri sellaista avaraa paikkaa löytyisi, josta ei tuulivoimalaa näkisi. Voimalatornien lisäksi ympäristövaikutuksia lisää niille raivattavat tiet ja uudet, levät voimalinjat.

tuulivoima, Näsinneula
Keski-Pohjanmaalle suunniteltujen voimaloiden napakorkeudet ovat 150-170 metriä, roottoreiden lavat pyörivät noin 230 metrin korkeudessa.Stina Tuominen / Yle

Hankkeiden kokonaisarvo on useita miljardeja euroja. Jo nyt yhtiöillä on mennyt paljon rahaa esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiin. Oheisessa taulukossa ovat suurimmat ja pisimmillä olevat hankkeet. Lisäksi esimerkiksi Saba Tuuli Oy valmistelee Himangalle 20-25 voimalan puistoa. Taalerintehdas Oy:llä on kaksi yhdeksän voimalan projektia Perhossa, Limakossa ja Alajoella.

yhtiö

alue

lukumäärä x teho

vaihe

Procon wind Energy Finland

Kannus, Kalajoki, Kokkola

36-100 kpl x3 MW= 108-300 MW

yva-ohjelma hyväksytty,yva-suunnitelma syksyllä

Lestijärven tuulivoima Oy

Lestijärvi

87 kpl x 3,5 MW=304,5 MW

yva-ohjelma ollut nähtävillä

wpd Finland Oy

Kannus, Kuuronkallio

14-17 kpl x 3 MW=42-51 MW

yva-ohjelma nähtävillä

wpd Finland Oy

Länsi-Toholampi

36-38 kpl x 3 MW=114 MW

yva-ohjelma nähtävillä

wpd Finland Oy

Toholampi-Lestijärvi

max 95 kpl x 3 MW=285 MW

yva-ohjelma syksyllä nähtäville

Vertailun vuoksi Loviisan ydinvoimaloiden reaktorit ovat teholtaan 496 MW ja Olkiluodon ykkös- ja kakkosreaktorit 880 MW. Tekeillä oleva OL3 on 1 600 MW ja Rosatom suunnittelee Fennovoimalle Pyhäjoelle 1 200 MW.n reaktoria.

Ylikuumenemisen merkkejä

Syöttötariffi eli tuulisähkön takuuhinta sai tuulivoimabuumin valloilleen, ilman valtion tukea tuulivoiman rakentamista ei nähtäisi kannattavana. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa linjaama kuuden terawattitunnin tavoite tuulivoimalla tuotetulle sähkölle vuonna 2020 edellyttää kapasiteetin kasvattamista noin 2500 megawattiin, Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan elokuun 2013 loppuun mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita jo noin 11 000 megawatin edestä.

Suomen Luonnonsuojeluliittoa vauhti hirvittää.

– Periaatteessa suhtautuminen tuulivoimaan on myönteinen, mutta näitä isoja hankkeita syntyy niin paljon joka puolelle, että kyllä tässä on lähtenyt mopo käsistä ja kontrolli on aikalailla hukassa, kritisoi Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin aluesihteeri Teemu Tuovinen.

Myös osa tuulivoimaa valmistelevista yrityksistä näkee touhussa ylikuumenemisen merkkejä.

– Saattaa olla jonkinlaisia ylikuumenemisen merkkejä, mutta kaikki nämä yhtiö eivät rakenna joistakin syistä ja suurin murheenkryyni tulee olemaan rahoitus kun tullaan rakennusvaiheeseen. Kellä on rahaa ja ketkä saavat rahoitusta, niin se on kyllä suurin ongelma loppupeleissä. Mutta jonkinmoista ylikuumenemista on Keski-Pohjanmaallakin, mutta kyllä se siitä tasaantuu. kertoo Saba Tuulen maajohtaja Christoffer Wiik.

Radiomasto
Kannuksen Poleenharjulle näkyy selvästi Toholammilla noin 25 kilometrin päässä oleva telemasto. Tuulivoimaloiden lavat pyörivät hieman korkeammalla.Kalle Niskala / Yle

Lestijärven Tuulivoima Oy suunnitteli alun perin Lestijärvelle 121 voimalan tuulipuistoa, nyt suunnitelmia on karsittu piakkoin tiukentuvia määräyksiä vastaavaksi eli 87 myllyyn. Toimitusjohtaja Aki Simunaniemi pitää nykyisiä suunnitelmia realistisena, eikä usko alan ylikuumenemiseen.

–Valtio ja EU edellyttävät, että rakennamme tuulivoimaa. Jos näitä hankkeita ei olisi vireillä niin, ei voisi tuottaa sitä 2500 megawattia, mitä meidän pitää tuottaa 2020 lopulla.  Jos ei tätä vauhtia olisi, niin meille kävisi tosi heikosti tässä jutussa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksestakin muistutetaan valtion tahdosta.

– Ei tämä ehkä sillä tavalla ole ylikuumentumassa etteikö tapahtuisi rakennemuutosta, jota ei olisi haluttu. Valtiovallan taholta on annettu ihan selkeästi lähtökäsky tuulivoiman edistämiseksi. Ja siinä suhteessa toimet ovat niiden päätösten ja ratkaisujen mukaisia, painottaa ylitarkastaja Harald Zschauer.

Pienet kunnat odottavat tuulivoimasta pelastajaa

Suomen tuulivoimahankkeet painottuvat maaseudulle, siellä tuulivoimaloiden tuomien kiinteistöverojen odotetaan pelastavan kituvat kuntataloudet.

Olen aika varma, että Lestijärvi tulee olemaan ensimmäinen, joka maksaa tuulivoiman kiinteistöverotuloilla itsensä velattomaksi.

toimitusjohtaja Aki Simunaniemi

– Maakunta tulee saamaan tosi ison määrän kiinteistöverotuloja. Olen aika varma, että Lestijärvi niistä Keski-Pohjanmaan kunnista, joihin tuulivoimaa ollaan suunnittelemassa, tulee olemaan ensimmäinen, joka maksaa tuulivoiman kiinteistöverotuloilla itsensä velattomaksi. Sitten he voivat helposti hoitaa esimerkiksi terveydenhuoltomenonsa. Tuulivoima on iso juttu pienelle kunnalle, sanoo Lestijärven Tuulivoima Oy:n toimitusjohtaja Aki Simunaniemi.

Kunnan lisäksi myös maanomistajat saavat mukavia lisätuloja, yhdestä voimalapaikasta maksetaan Simunaniemen mukaan tällä hetkellä noin 8 000 euroa vuosivuokraa.

Lestijärven tuulivoima Oy:n projekti työllistää rakennusaikana noin 200 työntekijää. Valmistuessaan se tuo noin 20 hengen huoltoporukalle ympärivuotisen leivän. Tavoitteena on, että puisto on valmis jo kolmen vuoden kuluttua.