Moskovan biennaalin päänäyttelyssä on esillä yli seitsemänkymmenen taiteilijan töitä neljästäkymmenestä maasta. Suomea Moskovassa edustaa maamme kansainvälisesti menestynein nykytaiteilija Eija-Liisa Ahtila.
Näyttely kantaa nimeä _Bolshe sveta - Lisää valoa _ja sen kuraattorina toimii Sydneyn biennaalia viime vuonna johtanut Catherine de Zegher.
- Uskon enemmän neuvotteluun kuin provokaatioon. Taide on väline, joka muuttaa asioita hitaasti. Mielestäni kaikki näyttelyn työt ovat hyvin poliittisia, mutta niihin tulee paneutua kunnolla, Catherine de Zegher kertoo.
Kansainvälisten huippunimien lisäksi Moskovan Biennaali tuo näkyvästi esille venäläistä nykytaidetta, joka haastaa venäläistä yhteiskuntaa ja poliittista järjestelmää.
Yhdeksästätoista venäläis- ja ukrainalaistaiteilijasta koostuvan Kollektiv Avtorov ryhmän teos sai alkunsa Moskovassa toukokuussa pidetystä nykyhallintoa vastustavasta mielenosoituksesta.
- Taiteilijalle taide on valtaa. Kahden vallan – poliittisen ja taiteellisen vallan - välille voi syntyä dialogi. Mielestäni yhteiskunnan ja vallan rakenteita pitää painostaa kaiken aikaa, taiteilijaryhmän jäsen Vlad Jurashko pohtii.
Nykytaide ei ole massojen taidetta
Nykytaide ei nauti Venäjällä vielä samanlaista arvostusta kuin lännessä, mutta sen asema on vakiintumassa. Siitä kertoo myös Moskovan biennaalin valtava budjetti, joka on kymmenkertainen verrattuna Venetsian biennaalin. Vajaasta neljästäkymmenestä miljoonasta eurosta yli puolet tulee Venäjän kulttuuriministeriöstä.
Nykytaide ei kuitenkaan liikuta Venäjällä vielä suuria yleisömassoja.
- Nykytaide jos mikään liittyy yksilön identiteetin kehittymiseen, itsensä tiedostamiseen. Venäjä on kuitenkin vielä kollektiivisen tietoisuuden maa, miettii Maneesi-näyttelyhallin taiteellinen johtaja Andrei Vorobjov.