Lääkelistan perkaus parantaisi monen vanhuksen vointia ja säästäisi euroja

Iäkkään potilaan lääkehoidon systemaattinen arviointi paljastaa usein samaan suuntaan vaikuttavia päällekkäisiä lääkityksiä, kuten vahvoja kipulääkkeitä tai joskus esimerkiksi useita verenvuotoa lisääviä lääkkeitä. Kokonaisarviointi johtaa useimmiten lääkkeiden karsintaan.

Kotimaa
Vanhus palvelukeskuksessa, lääkkeitä annostelijassa.
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Iäkkäiden lääkelistojen systemaattinen arviointi tuottaa nopeasti tuloksia. Tämä on havaittu, kun lukuisissa hoitoalan yksiköissä on kehitelty uusia toimintatapoja lääkehoidon järkeistämiseksi. Hankkeiden kokemuksia käytetään hyväksi, kun lääkehoidon arviointi- ja kehittämiskeskus Fimea laatii kansallisen suosituksen iäkkäiden lääkehoidon järkeistämisestä. Suosituksen on määrä olla valmiina ensi vuoden loppuun mennessä.

Vanhuksia hoidetaan valtaosin lääkkeillä, ei juuri fyysisillä tai psyykkisillä terapioilla. Yli 75-vuotiaista vain yhdellä prosentilla ei ole yhtään lääkettä. Keskimäärin tämänikäisillä on seitsemän lääkettä, monilla jopa kymmeniä. Eniten iäkkäiden lääkelistoissa on sydän- ja verisuonitautilääkkeitä, psyykenlääkkeitä ja unilääkkeitä.

Geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta pitää suurimpana ongelmana, ettei lääkkeiden vaikutuksia ole edes tutkittu vanhuksilla, vaan keski-ikäisillä.

- Suurin ongelma on perustiedon puuttuminen, eli miten esimerkiksi 85-vuotiaalla jokin lääke kulkee, onko kulku samanlaista vai erilaista kuin nuoremmalla. Ja onko sen vaste erilainen.

Salossa selvitellään kaatumiset

Vanhusten suurta lääkekuormaa yritetään järkeistää monenlaisissa hankkeissa. Salon kaupungilla on oma farmaseutti Leena Kaarlonen, joka selvittelee kaikkien kaatumisen takia päivystykseen tulleiden yli 75-vuotiaiden lääkelistat. Hän tiedottaa sitten havaintonsa jatkohoidosta vastaavalle omalääkärille tai vuodeosaston lääkärille. Viime syksynä aloitetun työn vaikutukset näkyvät jo lääkelistojen muutoksina, kertoo Kaarlonen.

- Viime syksynä oli seuranta, ja lääkäreiden tekemiä lääkemuutoksia oli 22 prosenttia. Nyt kesän jälkeen oli jo 53 prosenttia lääkärit tehneet lääkemuutoksia näihin lääkelistoihin.

Kaarlosen mukaan useimmiten muutokset olivat lääkkeiden vähentämistä tai esimerkiksi psyykenlääkkeiden annoksen pienennyksiä.

Monen vointi parani

Kuopiolaisen Leväsen palvelukeskuksen kolmella vuodeosastolla on käyty systemaattisesti läpi asukkaiden lääkitykset moniammattillisena eli lääkärin, hoitajien ja farmasian asiantuntijoiden yhteistyönä. Sairaanhoitaja Anni Kuohukiven mukaan lähtötilanteessa viime vuoden alussa monen asukkaan lääkelistoissa oli huimia lääkemääriä, jotka olivat kertyneet potilaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen.

- Oli tosi paljon käytössä niin sanottuja nupinsekottajia eli vahvoja kipulääkkeitä, saattoi olla päällekkäin menossa kipulaastareita ja samaa lääkekategoriaa oleva kapseli, sitten oli parasetamolia ja jotain buranaa hirveästi.

Arvioinnin seurauksena asukkaan lääkelista saattoi lyhentyä viidestätoista kolmeen, ja vointi pysyi silti samana. Kuohukivi suitsuttaa sitoutuneen yhteistyön tuloksia:

- Mitenkä älyttömästi suurimman osan elämänlaadussa ja toimintakyvyssä tapahtui muutoksia lääkitysmuutosten jälkeen. Vointi parantui yhdellä kolmasosalla, ja osalla toimintakyvyn parantuminen oli hyvinkin merkittävää.

Kuohukivi korostaa, että oma osansa toimintakyvyn parantumiseen oli lääkitysmuutosten lisäksi kuntouttavalla työotteella, hyvillä hoitajilla ja ruoalla. Vanhusten lääkehoidon perkaus tuotti hyvää myös yhteiskunnalle. Palvelukeskuksen lääkekustannukset putosivat vuodessa lähes 40 prosenttia.

Lääkärit eri mieltä

Forssan sote-kuntayhtymässä puolestaan on painotettu ennaltaehkäisyä. Johtava farmaseutti Pilvi Moberg kertoo, että oikeasta lääkkeiden käytöstä on luennoitu eri kohderyhmille, muun muassa potilaille ja omaishoitajille. Kotisairaanhoidon käyttöön on laadittu tutkimuksen pohjalta kaksisivuinen lomake, jotta esimerkiksi kaatumisia tai muuta vahinkoa lääkityksestä aiheutuvia vahinkoja voitaisiin ehkäistä.

Mobergin mukaan haasteita lääkityksen järkeistämiseen aiheutuu eri alojen lääkäreiden näkemyksistäkin. Esimerkiksi sisätautilääkäri voi olla eri mieltä verenpaineen hoidosta kuin geriatri, Moberg kuvaa.

Eri puolilta maata kehiteltäviä ideoita ja työtapoja käytetään hyväksi Fimean suosituksissa. Ensi vuoden loppuun mennessä valmisteltavat suositukset sisältävät esimerkiksi, miten lääkityksen ongelmapotilas voidaan tunnistaa, kuka hänen lääkityksensä kunnostaa ja miten sitä pitäisi seurata.