Kemijärveltä Brasiliaan – näin suomalainen metsäteollisuus rynnii etelään

Suomesta on vuosisadan vaihteen jälkeen hävinnyt 25 000 metsäsektorin työpaikkaa. Samaan aikaan Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan on noussut tehdas toisensa jälkeen. Monesti suomalaiset saapuvat vieraaseen kulttuuriin huonosti valmistautuneena.

Ulkomaat

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kartalle on kerätty suomalaisen metsäteollisuuden tuotantolaitokset kehitysmaissa. Tarkenna karttaa nähdäksesi eri alueiden tehtaat ja puupellot. Saat lisätietoja yksittäisistä kohteista klikkaamalla.

Mitä yhteistä on seuraavilla paikkakunnilla: Kemijärvi, Myllykoski, Varkaus, Voikkaa, Kajaani?

Kaikilta paikkakunnilta on viimeisen kymmenen vuoden aikana kadonnut sellu- tai paperitehdas.

Suomen metsäteollisuutta ravisuttelee juuri nyt voimakas rakennemuutos. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Suomesta on kadonnut 25 000 alan työpaikkaa.

Samana ajanjaksona suomalaiset metsäyritykset ovat investoineet miljardeja ja miljardeja Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, minne on noussut useita maailman suurimpiin kuuluvia sellutehtaita. On hankittu satoja tuhansia hehtaareita maata, jolle on istutettu puupeltoja, yleensä australialaisperäistä eukalyptusta. Ja usein on saatu paikallinen väestö nousemaan vastarintaan.

Argentiinalaiset ympäristöaktivistit osoittavat mieltään Fray Bentosin sellutehdasta vastaan San Martinin sillalla Argentiinan ja Uruguayn rajalla.
Argentiinalaiset ympäristöaktivistit osoittivat mieltään Metsä-Botnian Fray Bentosin sellutehdasta vastaan San Martinin sillalla Argentiinan ja Uruguayn rajalla huhtikuussa 2008. Nykyään tehdas kuuluu UPM:lle.Ivan Franco / EPA

Asialla ovat olleet etupäässä globaali jättiyritys Stora Enso sekä viime aikoina UPM. Mutta suomalaiseen metsäklusteriin kuuluva laitetoimittaja Metso Paper on laitteistanut jo pitkään sellu- ja paperitehtaita ympäri maailman. Usein taustavoimana on pyörinyt konsultti- ja suunnitteluyhtiö Pöyry, joka on suunnitellut esimerkiksi Brasilian suomalaistehtaat.

Stora Enso rakentaa suurta sellutehdasta Uruguayn Punta Pereiraan yhdessä chileläisen Araucon kanssa.

Rakennetaanko kehitysmaihin jo liikaa?

Metsäteollisuuden liukuminen kohti etelää on vain kiihtymässä. Uruguaylaiset lehdet kertovat UPM:n suunnittelevan toista tehdasta, mitä yhtiö ei kuitenkaan vahvista. Stora Enso on varautunut rakentamaan Brasilian olemassa olevan Veracelin sellutehtaan yhteyteen toisen linjan. Tunnustelevia hankkeita on muuallakin.

Euroopan metsäinstituutin ohjelmajohtaja, professori Lauri Hetemäki sanoo, että kaikki tämä on tapahtunut globalisaation, kilpailukyvyn ja painopaperin kulutuksen laskun vuoksi OECD-maissa. Tämä on ollut seurausta viestintäkulttuurin myllerryksestä.

Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa paperin kysyntä kasvaa, ja siitä syystä tehtaita nousee näihin maanosiin. Kuinka kauan tilanne on tällainen, on vaikea arvioida. Hetemäki muistuttaa, että Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassakaan ei osattu valmistautua kulutuksen romahtamiseen.

Voiton maksimointia

Toinen, ehkä vieläkin keskeisempi syy metsäyhtiöiden valumiseen kohti globaalia etelää on tuotantokustannusten alhaisuus. Eukalyptus kasvaa Brasiliassa korjuukypsäksi seitsemässä vuodessa, kun meikäläiset mänty, kuusi ja koivu vaativat usein kymmenkertaisen ajan. Myös työvoima on kehitysmaissa halpaa, ainakin toistaiseksi. Lisäksi monet maat, kuten Uruguay, houkuttelevat ulkomaalaisia suuryrityksiä verovapauksin ja erityisen edullisin investointisopimuksin.

Stora Enson toimitusjohtajan Jouko Karvisen mukaan Brasiliassa tuotetun sellun kustannukset Rotterdamiin kuljetettuna ovat samat kuin Suomessa pelkästään selluun käytettävän puun kustannukset. Tämä selittänee sen, miksi Stora Enso tuo sellua brasilialaistehtaaltaan aina Ouluun saakka. Ja tämä selittänee sen, miksi metsäyhtiöt ovat niin innokkaita investoimaan toiselle puolelle maailmaa huolimatta monenlaisista vaikeuksista, joita ne ovat kohdanneet.

Valmistautumattomana vieraaseen kulttuuriin

Monet metsäfirmojemme uusista tuotantomaista ovat ns. riskimaita. Niissä saattaa olla ihmisoikeusongelmia, korruptio rehottaa ja maanomistusolot voivat olla äärimmäisen epäselvät. Nämä ongelmat ovat olleet Stora Ensoa vastassa sekä Brasiliassa että Kiinassa. Intiassa kastilaitoksen mukanaan tuoma työntekijöiden epätasa-arvoinen kohtelu on epäilemättä aiheuttanut päänvaivaa.

Lakot ovat viivästyttäneet Montes del Platan sellutehtaan valmistumista.
Lakot ovat viivästyttäneet Montes del Platan sellutehtaan valmistumista.Jaana Kanninen / Yle

Ongelmana voi olla myös yksinkertaisesti se, että suomalaiset eivät ole ymmärtäneet paikallisväestön tapaa ajatella. Jos Botnia ja myöhemmin UPM olisivat ymmärtäneet paremmin argentiinalaisten mielenosoitusherkkyyttä tai uruguaylaisten alemmuudentunnetta suuren naapurinsa rinnalla, vuosikausia kestäneeltä diplomaattiselta ottelulta olisi voitu välttyä.