Professori yrityselämän jättipalkkioista: Tähtitalous on realiteetti

Professori Markku Kuisman mielestä Nokian hallitus teki ainakin jälkiviisaasti ajatellen virheen, kun se hyväksyi vuonna 2010 toimitusjohtaja Stephen Elopin sopimusehdot. Hänen mielestään yrityselämän jättimäisten palkkioiden taustalla näkyy sekin, että samalla koko talouskerman palkat halutaan saada nousuun.

Nokia-kaupat
Professori Markku Kuisma.
Professori Markku Kuisma.Yle

Professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta arvioi, että suuryritysten johtajien jättipalkkiot ovat luonnonilmiöihin verrattavissa oleva realiteetti. Hänen mukaansa globalisaatio on mahdollistanut niin sanotun tähtitalouden, joka näkyy myös muilla elämänalueilla kuten urheilussa, viihteessä ja kulttuurissa.

Ylen aamu-tv:ssä vierailleen Kuisman mielestä Nokian hallitus teki ainakin jälkiviisaasti ajatellen virheen, kun se hyväksyi vuonna 2010 toimitusjohtaja Stephen Elopin sopimusehdot. Nokian entinen toimitusjohtaja Elop kuittaa jopa 18,8 miljoonaa euroa Microsoft-kaupan toteutuessa. Virheeseen ovat kuitenkin johtaneet inhimilliset syyt, professori Kuisma arvioi.

- Ehkä siihen tuo lieventäviä tai inhimillisiä asianhaaroja se, että varmaan kellään päättäjistä ei ollut mielessä, että näin tulee tapahtumaan, että tämä ehto laukeaisi tällä tavalla. Ja ehkä toinen inhimillinen tekijä, että kun tällä tasolla tehdään mokia, eli tehdään päätöksiä niin kuin on aina tehty eli ajaudutaan vähän sellaisten sattumuksien ja sähläämisen kautta tavanomaisiin ratkaisuihin, niin näinhän me kaikki tehdään, mutta meidän mokamme eivät vain maksa niin kauheasti, Kuisma kuvailee.

Kuisman mielestä yrityselämän jättimäisten palkkioiden taustalla näkyy sekin, että samalla koko talouskerman palkat halutaan saada nousuun.

- Se kuuluu yleisen pitkän maailmanhistorian kokemuksen perusteella ihmisen perusominaisuuksiin, että tällaiset piirit suosivat mielellään itse itseään. Toisaalta se on ilmentymä myös maailman muuttumisesta sikäli, että globalisaatio on tehnyt mahdolliseksi tähtitalouden, joka näkyy myös kaikilla muilla elämänalueilla: urheilussa, viihteessä, rock 'n roll -tähdissä ja hyvissä kirjailijoissa. Yritysjohtajat ovat vain jääkiekkoilijoiden ja fomulakuskien ohella yksi esimerkki siitä. Se on ehkä meitä lähempänä, kun ajatellaan, että he tekevät töitä niin kuin mekin, ja ajattelemme sitä palkkaa ja palkkiota meidän tavallisten ihmisten perspektiivistä.

"Veroedun järkevyyden perään kysyttävä"

Kuisman mielestä tähtitalous ei ole välttämättä hyvä asia, mutta se on silti luonnonilmiöön verrattava realiteetti. Professorin mielestä ulkomaalaisten avainhenkilöiden erityisasemaa suomalaisessa verotuksessa olisi myös tarkasteltava uudelleen. Ulkomaalaisille huippujohtajille on myönnetty Suomessa pyynnöstä veroetuja heidän houkuttelemisekseen maahamme.

- Tietysti voi kysyä ylipäätään tällaisen järjestelmän järkevyyden perään. Yleensä verotuksessa niin kuin kaikessa julkisessa toiminnassa yksinkertaisuus olisi valttia eli kaikille sama, on se sitten iso tai pieni (verotus). Erilaiset poikkeusjärjestelyt ovat huonoja. Tätä ratkaisua täytyy punnita niiden hyötyjen ja haittojen mukaan, mutta sotiihan se yleistä oikeustajua vastaan.

Kuisma ei usko, että Elopin palkkiokohu johtaisi suurempiin muutoksiin yritysten palkkiokäytännöissä.

- Ehkä jonkinlaiseen pidättyväisyyteen hetkeksi, mutta tämä on kuitenkin ilmiö, joka ei ole meidän oikein käsissämme - vähän niin kuin ilmastonmuutos tai tsunami. Tai tämähän on ihmisten tekemä, mutta tämä on niin monimutkaisten ja voimakkaiden kansainvälisten paineiden ja mahdollisuuksien synnyttämä, että me emme kauhean paljon voida muuta kuin kenties ampua omaan polveen, Kuisma puntaroi.