1. yle.fi
  2. Uutiset

Helsingin yliopisto: Siirretty suo herää henkiin

Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan siirrettiin viime talvena pala suomalaista suota. Nyt suolämpäreellä näkyy elonmerkkejä pyöreälehtikihokista karpaloihin.

Kotimaan uutiset
Puutarhuri Mikael Lindholm esittelee kasveja Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan viime talvena siirretyllä suopalstalla.
Puutarhuri Mikael Lindholm esittelee kasveja Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan viime talvena siirretyllä suopalstalla.Laura Hiisivuori

Siirretyllä suolla on paljon ruskeaa turvetta. Puutarhuri Mikael Lindholm kuitenkin löytää mättäiltä elämänalkuja.

– Tässä on pyöreälehtikihokki, suopursu ja tupasvilla. Karpalot ovat suorastaan villiintyneet, Lindholm kertoo.

Muutaman aarin kokoisen suon reunoille istutetaan ensi kaudella suopursua ja vaivaiskoivua.

Rahkasammal on suon ydin

Kumpulan suo rakennettiin painanteeseen, joka eristettiin muovimatolla ja täytettiin mustalla pohjaturpeella. Sitten päälle rakennettiin palapeli talvella Punkalaitumen turpeenottosuosta sahatuista pintasuonpaloista.

Rahkasammal muodostaa soiden perustan, turpeen. Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen on vakuuttunut, että rahkasammal lähtee ensi kevään ja kesän aikana hyvin kasvuun.

– ”Oikeallakin” suolla rahkasammal kasvaa esivanhempiensa päällä ja sammalen itiöt selviävät parhaiten turpeessa. Siirtosuossa on samat elementit olemassa, Pehkonen selittää.

Suota kastellaan alkuvaiheessa

Siirtosuota täytyy alkuvaiheessa kastella. Jatkossa sen pitäisi olla vesiomavarainen ja pärjätä sulamis- ja sadevesien avulla.

– Ennemmin harmia saattaa tulla liian suuresta ravinnemäärästä. Suomalaiset suot ovat useimmiten hyvin karuja ja vähäravinteisia, ylipuutarhuri Pertti Pehkonen pohtii.

Suota on ollut siirtämässä luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS. Se on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Lue seuraavaksi