MOT: Mannerheim teki kohtalokkaita virheitä

Kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelon mukaan suomalaiset joutuivat kesäkuussa 1944 vastaamaan Karjalan kannaksella Neuvostoliiton hyökkäykseen lähes linnoittamattomissa asemissa.

Kotimaa
Marsalkka Mannerheim ja kenraali Rudolf Walden Mikkelin päämajassa jatkosodan aikana.
Marsalkka Mannerheim ja kenraali Rudolf Walden Mikkelin päämajassa jatkosodan aikana. Päämajan johtamiskulttuurissa oli paljon toivomisen varaa.Yle

Marsalkka Mannerheimin merkittävät strategiset virheet jatkosodan loppuvaiheessa maksoivat tuhansien suomalaissotilaiden hengen. Näin arvioivat tutkijat tänään maanantaina esitettävässä MOT-ohjelmassa Marskin vaietut virheet. Mannerheimin sotilasstrategisten ratkaisujen ja päämajan toiminnan julkista arvostelua on vältelty vuosikymmeniä.

Kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelon mukaan suomalaiset joutuivat kesäkuussa 1944 vastaamaan Karjalan kannaksella Neuvostoliiton hyökkäykseen lähes linnoittamattomissa asemissa.

- Mannerheim päätyi siihen, että Neuvostoliitto ei suorita suurhyökkäystä Suomeen, vaan Suomi jää sivuun ratkaisusta ja Suomen kohtalo ratkaistaan myöhemmin, Koskelo kertoo havainnoistaan.

Heikki Koskelo.
Kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelo on vuosikaudet selvitellyt Suomen sodanjohdon jatkosodan loppuvaiheessa tekemiä ratkaisuja.Yle

Sodan jälkeen mm. itäisen maanpuolustusalueen komentajana toiminut Koskelo on tutkinut jatkosodan loppuvaiheita 2000-luvun puolivälistä lähtien.

Mannerheim piti varoituksista huolimatta itsepintaisesti kiinni näkemyksestään, jonka mukaan Suomen puolustuksen pääpainon piti olla Itä-Karjalassa, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäys tulikin Kannaksen kautta.

Kirja tukee näkemyksiä

Turvallisuuspolitiikan tutkijan, eversti evp. Pekka Visurin lokakuun puolivälissä julkaistava kirja tukee Koskelon päätelmiä.

- Mielestäni suuri virhe oli pitäminen kiinni viimeiseen asti Itä-Karjalasta. Siis sillä lailla, että ei valmistauduttu sen luovuttamiseen – ja ennen kaikkea ei valmistauduttu kohtaamaan suurhyökkäystä Karjalan kannaksella. Kyllä se strateginen virhe on ollut, ei siitä mihinkään pääse, entinen maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja kritisoi.

Visuri yhtyy myös Koskelon näkemykseen siitä, että Mannerheimin strateginen virhearvio merkitsi Suomelle henkisiä ja aineellisia tappioita. Vastuu niistä lankeaa marsalkalle, koska tämä oli Visurin mukaan keskittänyt kaiken päätösvallan itselleen. Kumpainenkin sotatutkija katsoo, että tehdyt virhearviot olivat johtaa Suomen täydelliseen luhistumiseen kesällä 1944.

- Mannerheimin auktoriteettihan oli horjumaton. Siinä mielessä oli ihan selvä johto, mutta hänen reaktiokykynsä, hänen ammattitaitonsa oli jo vanhentunut. Tämä testattiin sitten siinä suurhyökkäyksen aikana, sanoo puolestaan historian professori Henrik Meinander.

Myös Mannerheim-museon entisenä intendenttinä toiminut Meinander on teoksissaan analysoinut marsalkan keskeistä roolia Suomen sotilaallisessa ja poliittisessa elämässä.

Meinanderin mukaan Mannerheim kantoi raskaan vastuun siitä, että Karjalan kannaksen puolustus romahti niin nopeasti. Historioitsijan mielestä marsalkan virheistä maksettiin kovat inhimilliset kustannukset.

- Kyllä nämä kokonaistappiot - suurin piirtein 20 000 miestä - ovat hirvittävät.

Meinander kritisoi ankarin sanankääntein myös jatkosodan aikaisen päämajan johtamiskulttuuria. Hänen mukaansa keskeisten upseerien pahasti tulehtuneet henkilösuhteet suorastaan lamauttivat käskynantoa.

MOT / Kai Byman

MOT: Marskin vaietut virheet, TV1 klo 20