1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Viimeinen pysäkki

Päihdehoidossa on jo alle 14-vuotiaita lapsia. Heillä on vakava päihdekierre. Alaikäinen voi joutua odottamaan katkaisuhoitoa useita viikkoja, koska paikoista on pula ympäri maata. Usein apu tulee liian myöhään, se on lyhytkestoista ja yksipuolista.

Juha Kröger. Kuva: Juha Portaankorva / Yle

- Monille vanhemmille on täydellinen shokki, kun paljastuu, että oma lapsi juo tai käyttää kannabista. Luonnollisesti jokainen äiti ja isä haluaa uskoa omasta lapsestaan pelkkää hyvää, toteaa Muuvin lähiesimies Juha Kröger.

Tämän vuoden huhtikuussa Helsingin Diakonissalaitos avasi päihdehoitoyksikkö Muuvin, joka tarjoaa apua vakavasti oireileville 13–17-vuotiaille tytöille ja pojille. Nuoret tulevat Muuviin lastensuojelun kautta.

Muuvi katkaisee nuoren akuutin päihteiden käytön, hoitaa vierotusoireita ja arvioi nuoren hoidon tarpeen. Muuvissa yritetään myös motivoida nuori jatkohoitoon. Nuoren tukena ovat mm. päihdelääkäri, psykologi, perheterapeutti, toimintaterapeutti ja psykiatri.

- Alaikäisille ei ole riittävästi päihdehoitoyksiköitä. Muuvin kaikki kuusi paikkaa täyttyivät hetkessä. Tällä hetkellä asukkaista nuorin on 15-vuotias. Monella juominen on alkanut jo ala-asteella, ja yläasteella mukaan ovat tulleet kannabis ja pillerit. Osalle päihteiden käyttö on ollut päivittäistä, kertoo lähiesimies Juha Kröger Muuvista.

Muuviin tullessaan osa nuorista on ollut heikossa kunnossa. Monella on vaikeita psyykkisiä ongelmia. Jos apu olisi jäänyt saamatta, nuori olisi pilannut elämänsä, sairastunut mahdollisesti skitsofreniaan tai jopa kuollut yliannostukseen. Muuvi on monelle nuorelle viimeinen pysäkki saada asiansa kuntoon ennen täysi-ikäisyyttä.

- Joukossa on nuoria, jotka sanovat: ”Miksi en tullut tänne jo kaksi vuotta sitten”. Nuoren oireiluun puututaan usein aivan liian myöhään, sanoo Kröger.

Muuvi laajenee

Muuvissa nuori elää 1–3 kuukautta neljän seinän sisällä. Tunteet vellovat ristiaallokossa pettymyksen, surun ja ilon välillä. Keskusteluiden näkökulma on kohti tulevaisuutta, menneisyyttä ei kaivella. Muuvin peruskivet ovat perhekeskeisyys ja nuoresta välittäminen.

- Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita, ilman heitä onnistuminen olisi hankalaa. Emme syyllistä nuorta, vaan haluamme antaa hänelle vahvan tunteen siitä, että yritämme oikeasti auttaa, sanoo Kröger.

Kolme kuukautta on lyhyt aika luoda syvä hoitosuhde nuoreen. Helsingin Diakonissalaitoksen suunnitelmissa on avata vielä tämän vuoden puolella uusi hoitopaikka, johon muuvilaiset voivat halutessaan jatkaa.

Syitä lapsen juomiseen on paljon

Jokaisella lapsella on oma tarinansa, miksi päihteet tulivat hänen elämäänsä. Taustalta löytyy usein tapahtuma, joka suisti lapsen raiteilta. Se voi olla esimerkiksi läheisen kuolema, vanhempien ero tai pelkästään koulun vaihtuminen ja uusi kaveripiiri. Yhteistä on, että lapsi ei saanut apua, silloin kun hän olisi sitä tarvinnut.

- Lapsen juomiseen voi olla syynä myös rajojen puuttuminen, vanhempien oma päihdeongelma tai perheen väkivaltaisuus. Perheen yhteiskuntaluokalla ei ole merkitystä sille, alkaako lapsi juoda vai ei. Valitettavan usein lapset ja nuoret kertovat siitä, kuinka hienoa oli olla sekaisin. Heillä on päihteistä enemmän hyviä kuin huonoja kokemuksia ja siksi nuorella ei ole välttämättä motivaatiota hoidon aloittamiseen, kertoo Kröger.

Nuoren juominen on rikos

Suomen lain mukaan mietojen alkoholijuomien myyminen tai välittäminen alle 18-vuotiaalle on kielletty. Tästä huolimatta monet vanhemmat ostavat ja tarjoavat alaikäiselle jälkikasvulleen alkoholia. Suosittu hokema on, että ”mielestäni on turvallisempaa, että lapseni juo kotona kuin ulkona”.

- En ole pitkän urani aikana tavannut kertaakaan kotona juovaa nuorta, joka ei sitten joisi myös puistossa. Mielestäni on vastuutonta tarjota nuorelle alkoholia, toteaa Juha Kröger.

Tällä hetkellä päihdenuori joutuu usein odottamaan monta viikkoa, ennen kuin hän pääsee hoitoon. Nopean puuttumisen ja kuntouttavan päihdehoidon paikkoja tarvittaisiin ehdottomasti lisää.

Kaikille päihdenuorille eivät sovi samat hoitomenetelmät. Tarjolla pitäisi olla enemmän erilaisia hoitovariaatioita, joista nuori yhdessä hoitohenkilönsä kanssa valitsisi nuorelle parhaiten sopivan.

- Olisi hienoa, jos pääkaupunkiseudulle saataisiin yksi, yhteinen paikka, johon aluksi tulisivat kaikki päihdenuoret. Siellä ammatti-ihmiset arvioisivat nuoren hoitotarpeen ja ohjaisivat nopeasti hänet oikeaan, vapaana olevaan paikkaan saman tien, toivoo Juha Kröger Muuvista.