Eläinkokeiden valvontaan ei ole tarpeeksi tekijöitä – "Tilanne ei voi jatkua tällaisena"

Uudistunutta koe-eläinlakia on osassa maata mahdotonta panna täytäntöön valtion säästöohjelman vuoksi. Esimerkiksi Itä-Suomessa lainmukainen koe-eläinlaitosten valvonta ei onnistu nykyisellä henkilöstömäärällä eikä lisäresursseja ole tiedossa.

Kotimaa
Hiiriä
Yle

Resurssipula estää eläinkokeiden valvonnan parantamisen suuressa osassa maata. Elokuussa voimaan tulleen koe-eläinlainsäädännön uudistuksen tarkoituksena on lisätä eläinkokeiden valvontaa siten, että viranomaiset tarkastaisivat joka kolmannen eläinkokeita tekevän laitoksen joka vuosi.

Aikaisemmassa laissa tarkastusten lukumäärää ei määritelty lainkaan.

- Tämä tulee suoraan EU-direktiivista, joka on uudistuksen taustalla. Ennen tarkastuksia tehtiin sen mukaan mitä ehdittiin, maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola kertoo.

Itä- ja Pohjois-Suomessa tarkastuksia ei kuitenkaan pystytä lisäämään, koska laissa koko alueen tarkastuskäynnit keskitettiin Itä-Suomen aluehallintoviraston vastuulle. Tehtävästä pitäisi suoriutua nykyisellä henkilöstömäärällä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut-yksikön päällikön Kirsi Kaikon mukaan kaikkia koe-eläinlainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä ei pystytä toteuttamaan tälläkään hetkellä.

- Joudumme priorisoimaan lupa-asioihin sekä akuutteihin ja epäkohtailmoituksiin perustuviin asioihin. Emme pysty esimerkiksi arvioimaan kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta, johon sisältyvät myös eläinten terveyteen liittyvät asiat.

- Puutumme tietysti eläinsuojelurikkomuksiin, mutta ennaltaehkäisevää, suunnitelmallista ja säännöllistä muuhun kuin epäkohtailmoituksiin perustuvaa valvontaa ei pystytä tekemään läheskään siinä määrin kuin olisi hyvä, Kaikko toteaa.

Suurin osa koe-eläinkeskuksista on Etelä-Suomessa. Toinen keskittymä on Itä-Suomessa, Kuopion seudulla. Itä-Suomen AVIn valvonnassa on nyt 30 koe-eläinlaitosta, 17 Itä-Suomen, kahdeksan Pohjois-Suomen ja viisi Lapin alueella. Valtaosa koe-eläinkeskuksista toimii yliopistojen alaisuudessa.

Itä-Suomessa on seitsemän läänineläinlääkärin virkaa, joista viranhaltijan pian eläköityessä täytettynä on neljä.

- EU:n koe-eläindirektiivin myötä saimme vuonna 2009 rahat kahteen läänineläinlääkärin virkaan, mutta valtion säästötoimenpiteiden vuoksi sama summa vähennettiin viraston määrärahoista. Emme siis voi täyttää virkoja. Olemme täällä kovasti miettineet, miten saamme tämän yhtälön toimimaan, Kaikko sanoo.

"Kätemme ovat sidotut"

Kaikon mukaan tilanteesta on kerrottu useampaan otteeseen niin maa- ja metsätalousministeriölle kuin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnallekin, mutta ministeriö ei ole myöntänyt Ítä-Suomeen lisäresursseja.

- Sen sijaan vuoden vaihteen jälkeen meille tulee lisää tehtäviä, kuten teurastuspätevyystodistuksen myöntäminen ja samalla määrärahat pienenevät. Työntekijämme tekevät jo nyt enemmän kuin keneltäkään voisi kohtuudella vaatia. He ovat ammattitaitoisia, kokeneita ja sitoutuneita, mutta ei tämä tilanne voi tällaisena jatkua, Kaikko painottaa.

Tiina Pullolan mukaan Itä-Suomen resurssipulaan haetaan parhaillaan ratkaisua. Apua voisi olla mahdollista saada Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Ensi vuoden alusta aluehallintovirastojen työntekijät voivat työskennellä myös oman alueensa ulkopuolella.

Muuhun kuin epäkohtailmoituksiin perustuvaa valvontaa ei pystytä tekemään läheskään siinä määrin kuin olisi hyvä.

Kirsi Kaikko

- Olemme viestittäneet valtiovarainministeriön suuntaan, että koe-eläinlainsäädännön uudistaminen otetaan huomioon, kun resursseja jaetaan. VM sitten katsoo, onko tarpeen siirtää resursseja AVIsta toiseen, Pullola kertoo.

Pullolan mukaan muutkin aluehallintovirastot kamppailevat säästökurimuksessa. Hän muistuttaa, että on valtiovarainministeriön tehtävä pohtia, kuinka lain toteutuminen turvataan myös muun eläinsuojelun osalta.

- Varmasti jää osa tehtävistä tekemättä, jos resursseja ei ole. Meidän kätemme ovat kuitenkin sidotut, koska (koe-eläinlainsäädännön) uudistus perustuu EU-direktiiviin.

Eläinkokeista toimenpiteisiiin

Uudistus tuo koe-eläinlainsäädäntöön myös muita muutoksia, joista osa on kosmeettisia. Muun muassa nykyisen lain käsitteitä ”eläinkoe” ja ”koe-eläin” ei uudessa laissa käytetä. Laissa puhutaan EU-direktiivin mukaisesti "eläinten käyttämisestä tieteellisiin tai opetuksellisiin tarkoituksiin", "hankkeista" ja "toimenpiteistä".

Konkreettisia uudistuksia ovat muun muassa eläinten häkkipinta-alan kasvattaminen nykyisestä. Eläinkoeluvan saaneista hankkeista on myös laadittava tiivistelmä, joka julkaistaan verkossa.

- Meillä eläinten hoito ja eläinten olosuhteet, kuten häkkipinta-ala ovat jo uuden lain tasalla. Raportointi ja kirjanpito lisääntyvät ja samalla tutkijoiden työmäärä, mutta ei se tuota ongelmia, Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen koe-eläinkeskuksen johtaja Satu Mering kertoo.

Lain tarkoituksena on vähentää koe-eläinten käyttöä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan koe-eläinten määrä on Suomessa kuitenkin kasvussa. Viime vuonna kokeissa käytettiin noin 175 000 eläintä, kun vuonna 2009 määrä oli 110 000.

Varmasti jää osa tehtävistä tekemättä, jos resursseja ei ole. Meidän kätemme ovat kuitenkin sidotut, koska uudistus perustuu EU-direktiiviin.

Tiina Pullola

Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara ei usko, että koe-eläinten käyttö Suomessa vähenisi uudistuksen ansiosta.

- Tuskin se muuttuu miksikään. Tarvittaisiin myös taloudellista panostusta vaihtoehtomenetelmiin. Laki kuitenkin lisää avoimuutta ja tilannetta on helpompi seurata, kun lupahakemusten tiivistelmä on julkinen, Tuomivaara sanoo.

Itä-Suomessa koe-eläinten käyttö sen sijaan väheni neljänneksellä vuodesta 2011 vuoteen 2012. Viime vuonna Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa käytettiin yhteensä noin 12 000 eläintä, joista suurin osa oli hiiriä. Kuopion koe-eläinkeskuksessa tutkitaan muun muassa sydän- ja verisuonitautien, Alzheimerin taudin, diabeteksen ja epilepsian hoitokeinoja.

Eläinten käytön väheneminen Itä-Suomen yliopistossa johtuu Meringin mukaan yleisestä taloudellisesta tilanteesta, jonka vuoksi eläinkokeiden rahoitus on supistunut.

- Eläinkokeiden korvaavia menetelmiä on hirveän vähän. Mutta hyvällä eläinkoesuunnittelulla yksittäisessä kokeessa voidaan käyttää vähemmän eläimiä. Myös erityisesti tiettyyn tarkoitukseen fokusoiduilla, geenimuunnelluilla eläimillä voidaan vähentää eläinten käyttöä kokeissa, Mering toteaa.