yle.fi-etusivu

Vanhusten hoitopaikkoja jakavan toimiston linja: "Ikä ei vaikuta juuri ollenkaan"

Vanhusten hoitopaikat jaetaan tarkan harkinnan perusteella. Monikaan yksittäinen vanhuuden vaiva tekijä ei sellaisenaan ole peruste hoitopaikan myöntämiselle. Toisaalta paikkoja jaettaessa ei katsella myöskään sitä, montako paikkaa vapaana on, sanoo Helsingin SAS-toimiston arviointipäällikkö.

A-studio
Mikä vaikuttaa hoitopaikan saantiin?
Hakemukset vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon käy Helsingissä läpi kahden henkilön työpari. Toinen heistä, arviointipäällikkö Riina Lilja kertoo näkemyksensä siitä, mitkä seikat painavat hoitopaikoista päätettäessä.
Riina Lilja
Arviontipäällikkö Riina Lilja kertoi A-studiossa, millä edellytyksillä Helsingissä pääsee ympärivuorokautiseen hoitoon.

A-studion vanhuskyselyssä useat omaiset kokivat, että kotihoidossa pidetään eri puolilla Suomea liian huonokuntoisia vanhuksia. Monien mielestä kotiin saatava apu ei riitä esimerkiksi muistisairaalle ikääntyneelle mihinkään, jos kodinhoitajalla ei ole aikaa varmistaa edes, syökö vanhus hänelle tuodun ruoan.

Kunnalliseen ympärivuorokautiseen hoitoon ei kuitenkaan hyväksytä vanhuksia ilman tarkkaa harkintaa. Helsingissä yli 65-vuotiaiden hoitopaikkahakemukset käydään läpi SAS-toimistossa (SAS=selvitys, arviointi ja sijoitus).

Kysyimme Helsingin SAS-toimiston arviointipäälliköltä Riina Liljalta, mitkä seikat vaikuttavat hoitopaikan saantiin. Vaikuttaako ikä?

– Ikä ei vaikuta oikeastaan juuri ollenkaan. Kyllä se on palvelun tarve, joka siinä määrittää. Entä vanhuksen oma tahto päästä pois kotoa?

– Sen huomioimiseen on viimeisen parin vuoden aikana kiinnitetty enenevästi huomiota, että todella vanhuksen oma tahto saataisiin sieltä kokonaisuudesta esiin, koska monesti näissä tilanteissa on paljon toimijoita, on omaisia, viranomaisia, joilla on huolta ja ehkä erilaisia näkemyksiäkin tilanteista. Ehkä rajatapauksissa [...] yleensä pyritään ratkaisemaan niin, miten vanhus itse tahtoo. Mutta jos hoivapalvelujen tarvetta ei ole ollenkaan, pelkkä halu ei riitä siihen, että saa ympärivuorokautisen hoitopaikan. Entä jos ei ole omaisia ja on yksin yli 20 tuntia vuorokaudessa?

– Ei se ole myöskään peruste. Helsingissä on paljon juuri näitä sinkkuvanhuksia, jotka ovat suurimman osan ajasta siellä kotona. Vaikuttaako muistisairaus?

– Muistisairaita on hyvin paljon kotihoidossa. Se ei ole yksinään se syy. Entä jos hän aiheuttaa kotona vaaratilanteita, esimerkiksi tulipalovaaran?

– On aika tavallista, että asetetaan hellavahteja, jotka valvoo sitä. Tai että otetaan sulakkeet pois, jos on toistuva tulipaloriski. Mutta jos tulipaloriskiä ei pystytä näillä toimin poistamaan, niin kyllä se on silloin seikka, mille annetaan paljon painoarvoa. Jos vanhus kaatuilee, joutuu toistuvasti sairaalaan. Vaikuttaako se hoitopaikan saantiin?

– Siinä täytyy selvittää kaatuilun syyt: onko terveydentilaan liittyvä vai asunnon olosuhteisiin liittyvä asia? On esimerkiksi mattoja tai muuta hankalaa, mikä aiheuttaa tätä. Kaatuilutilanteet ovat h yvin yksilöllisiä. Joskus voi olla, että se on niin vahva oire ja jatkuvaa, että se johtaa siihen, että on ympärivuorokautinen hoito. Mutta en siihen suoraan laittaisi, että kyllä, se on tilanteesta hyvin paljon kiinni, se on kyllä ja ei. Karkailee kotoa ja eksyy?

– Jos se on ihan tällaista päämäärätöntä lähtemistä pois kotoa vaan johonkin, ei mihinkään, niin kyllä se silloin on vahva peruste saada ympärivuorokautinen hoitopaikka. Mutta jos kyseessä on enemmän alkava muistisairaus ihmisellä, joka on tottunut liikkumaan ja hän välillä vahingossa eksyy, ei se ole vielä peruste sulkea häntä johonkin dementiayksikköön. Meillä on ovihälyttimiä ja nyt markkinoilla on myös paikantavia GPS-rannekkeita, mutta niiden jatkuvaan arkikäyttöön saamiseen on vielä vähän matkaa. Mutta tekniset apuvälineet on otettava isoon rooliin tähän ikäihmisten hoitoon. Riittääkö, jos pysyy pystyssä ja tietää nimensä?

– Minulle tulee tuosta kuvauksesta mieleen pitkälle dementoitunut henkilö, joka on enemmän apaattinen kuin aktiivinen toimija, mutta kyllä heitä on kotihoidossa. Sellaisen ihmisen sielunmaisemaan on hyvin vaikea kenenkään mennä. Ei me voida oikeasti tietää, miten hän kokee elämänsä. Kokisiko hän, että hänen olisi parempi jossain ympärivuorokautisessa hoitopaikassa, jos asioiden hahmottamiskyky on kaiken kaikkiaan melko alhainen. Vieraisiin olosuhteisiin meneminen voi romahduttaa viimeisetkin rippeet. Vaikuttaako vapaiden hoitopaikkojen määrä päätökseen?

– Kyllä me on siitä lähdetty, ettei oikein sen perusteella voida päättää. Täytyy olla tasapainossa kriteerit, jotka ovat samat tällä viikolla ja ensi kuussa riippumatta siitä, mikä on kulloinkin hoitopaikkojen tai jonottajien määrä. Aiheesta lisää A-studiossa maanantaina 23. syyskuuta klo 21.00, TV1.