Tattari on viljelijälleen arvoitus – sato ei ole pomminvarma

Gluteenittoman tattarin suosio on kasvussa. Kasvi on vaativa viljeltävä, eikä sen sato ole aina pomminvarma. Puolet Suomen tattarista viljellään Pirkanmaalla.

Kotimaa
Viljelijä seisoo vanhan makasiinin vieressä
Leena Peltokangas / Yle

Vilppulalainen Juha Anttila on viljellyt muiden kasvien lisäksi liki parinkymmenen vuoden ajan hieman harvinaisempaa kasvia eli tattaria. Sen sadonkorjuu myöhään valmistuvana kasvina on vasta käynnissä, mutta Anttilan pelloilta sato on jo kerätty.

Kovin paljoa ei laariin ropissut tänä syksynä, kertoo Anttila.

– Omilta mailta meni kyllä sato ihan nollaan. Kasvusto oli erittäin hyvä, joten olisi voinut kuvitella, että sieltä tulee huippusato. Mutta eihän siellä ollut yhtään mitään, ihan tyhjää pähkylää ja kukat olivat osittain kuivuneet sillä tavalla, että siihen ei ollut sitä pähkylääkään muodostunut.

Anttila ei osaa sanoa syytä moiseen satoepäonneen.

– Tämä on kolmas vuosi meidän seudulla, kun (sato) menee nollaan. Ei me kyllä osata keksiä, että mistä se johtuu.

Kevätauringon myötä mieli muuttuu

Jos viljelijän mieli onkin nyt hieman musta, Anttila uskoo, että se kirkastuu kevätauringon myötä.

– Ei kai se nyt tähän kuitenkaan kaadu, mies tuumaa.

Anttilan houkutteli viljelemään tattaria niin ikään vilppulalainen Markku Vitikainen, joka jauhaa tattaria myllyssään. Tattarin toimittaa myllylle Pohjois-Pirkanmaan tattariosuuskunta, jonka puheenjohtajana Juha Anttila toimii. Osuuskunnassa on jäseniä niin Pirkanmaalta kuin maakunnan ulkopuoleltakin yhteensä 74.

Suomen noin 1 300 tattarihehtaarista puolet sijaitsee kuitenkin Pirkanmaalla.

Kaikilla tattarinviljelijöillä sato ei ole mennyt yhtä penkin alle kuin Anttilalla, joten myllykin saa jauhettavaa. Tosin kysyntää tattarille olisi tällä hetkellä selvästi enemmän kuin sitä pystytään tarjoamaan.

Kaukana pomminvarmasta

Kun tattarin kysyntä on kasvanut, samalla myös tuotevalikoima on laajentunut. Yritys tuottaa perinteisten jauhojen, rouheiden, suurimoiden ja hiutaleiden lisäksi myös esimerkiksi pastaa, kertoo Markku Vitikainen.

Tällä hetkellä tattarin kysyntä on oikein hyvä.

Markku Vitikainen

– Tällä hetkellä tattarin kysyntä on oikein hyvä. Tietysti meillä on pääkäyttäjäryhmänä erilaiset keliaakikot ja allergikot, jotka käyttävät niitä ihan kotimaisuuden ja gluteenittomuuden takia.

– Sen lisäksi tuntuu, että parin viime vuoden aikana kotimaisella ruualla on ollut hyvä, nouseva trendi. Erilaiset ruokakriisit ovat saaneet ihmiset kiinnostumaan ruuan alkuperästä ja terveellisyydestä. Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät joutuisi allergian takia tattaria käyttämään, käyttävät meidän tuotteita mielellään, Vitikainen vakuuttaa.

Jotta kotimaista tattaria riittää, pitää siihen satsata tulevina vuosina enemmän ja enemmän.

Vitikainen muistuttaa, että tattarin jalostukseen ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota, siksi tattarin logiikka on jäänyt selvittämättä.

– Tavallinen kaura ja ohra toimivat pomminvarmasti, jos vain on kunnolliset olosuhteet. Tattari on omanlaisensa, ja siinä on sellaisia asioita, joita ei vielä tiedetä ja joihin joudutaan oikein kovasti panostamaan, että saadaan nostettua sen viljely- ja satovarmuutta.