Keittiön kiusa on tutkijan oiva apulainen

Millimittainen siivekäs on ollut tutkimusmallina erityisesti biologiassa ja lääketieteessä. Sen avulla on selvitetty myös ihmisen käyttäytymistä.

luonto
Drosophila melanogaster eli banaanikärpänen.
Yleiskielessä banaanikärpäsellä voidaan tarkoittaa myös koko mahlakärpästen heimoa.Yle

Tutkija Riikka Hynysen mukaan banaanikärpäsestä johtaa evoluutiopolku suoraan ihmiseen.

- Ihmisen ja banaanikärpäsen aineenvaihduntajärjestelmää ja solutason toimintaa ohjaavat mekanismit ovat hyvin samanlaisia molekyylitasolla.

Hän kuuluu Helsingin yliopiston biotekniikan tutkimusryhmään, joka selvittää ihmisen sokeriaineenvaihduntaan liittyvää sääntelyä.

Banaanikärpäsen tutkimukseen löydettiin Hynysen mukaan onnistunut malli ensimmäisen kerran noin sata vuotta sitten.

- Sen jälkeen on pystytty kehittämään monenlaisia geneettisiä työkaluja. Vieläkin geenien toimintamekanismit ovat pitkälle tuntemattomia. Erityisesti käyttäytymistieteiden puolella löytyy varmasti vielä paljon tutkittavaa.

Koeolosuhteita ja kotikikkoja

Riikka Hynysen tutkimuksen keskiössä ovat rasvat.

- Tutkimme mekanismeja, jotka ovat samat ihmisellä ja kärpäsellä ja miten geenit vaikuttavat niihin. Tulokset on mallinnettava vielä ihmisen soluviljelmissä.

Riikka Hynysen mukaan banaanikärpänen on tutkimuksessa käyttökelpoinen työkalu siksikin, että sen kehitys on nopeaa.

Munasta kehittyy toukka ja edelleen kärpänen kymmenessä päivässä. Koeputkesta banaanikärpänen siirtyy mikroskoopin alle.

- Kärpäsvaiheessa ne pitää nukuttaa hiilidioksidin avulla käsittelyn helpottamiseksi ja jotta ne eivät lentelisi ympäriinsä, Hynynen naurahtaa.

Kotioloissa tutkija pärjää kiusaksi yltyviä siivekkäitä vastaan yhdistelmällä ”vettä, etikkaa ja fairia”.

- Ihan perusjuttu ja tuntuu toimivan.