Venäläisten linnoitus meni polttopuiksi Tervossa – vallihaudat avattiin turisteille

Viime vuosina tehdyssä kartoituksessa selvisi, että Vallikankaan alueella on yli kaksi kilometriä ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallihautoja. Venäläiset pelkäsivät tuolloin, että saksalaiset hyökkäävät Pietariin Pohjanmaan kautta.

kulttuuri
Pertti Huttunen kävelee venäläisten kaivamassa vallihaudassa Tervon Vallikankaalla.
Antti Karhunen / Yle

Sisä-Savossa Tervossa on juhlittu tiistaina uuden sotahistoriallisen matkailunähtävyyden avajaisia. Venäläiset pioneerijoukot rakensivat Vallikankaan alueelle vallihautoja ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1915–1917 tarkoituksenaan viivyttää saksalaisten mahdollista hyökkäystä Pohjanmaan suunnasta Pietariin.

Alueen kunnostamista ja merkitsemistä matkailukohteeksi ehdotti viitisen vuotta sitten eläkkeellä oleva everstiluutnantti ja linnoitushistorian harrastaja, turkulainen Pertti Huttunen. Hänen isänsä oli kotoisin Tervosta, ja alueen historia oli siten tuttu.

Museovirasto ja Tervon kunta olivat ajatukselle suopeita ja viime vuosina on kartoitettu, kuinka laaja linnoitus Vallikankaalla loppujen lopuksi oli. Kaivantojen laajuus yllätti Huttusen: alueella on ampuma- ja yhdyshautoja lähes 2,5 kilometriä.

Kaikkiaan saman aikakauden linnoitettuja kohteita tai ainakin niiden suunnitelmia on Suomessa noin 70, mutta vain harvat ovat nousseet matkailunähtävyyksiksi. Rakentamisen taustalla oli venäläisten arvio, että Pohjanlahdella on viitisenkymmentä mahdollista maihinnousupaikkaa saksalaisille.

Saksalaiset olisivat voineet lähteä sopivien teiden suunnissa poikki Suomen kohti Pietaria.

Pertti Huttunen

- Saksalaiset olisivat voineet lähteä sopivien teiden suunnissa poikki Suomen kohti Pietaria. Tänne Tervoon johti kaksikin tietä lännestä. Tämä alue on järvikangas, jonka venäläiset havaitsivat taktillisesti sopivaksi kohteeksi, Huttunen kertoo.

Alueen asukkaat venäläisillä palkkatöissä

Rakennustöihin sotilaat palkkasivat Huttusen mukaan paikallisia asukkaita.

- Paikkakuntalaiset ryhtyivät sitten kaivelemaan näitä hautoja ja rakentamaan suojakomeroita ja pesäkkeitä.

Vallihaudoista erottuu selvästi vielä tänäkin päivänä ensimmäiselle maailmansodalle tyypillinen rakennelma, keskellä hautaa oleva poikkivalli eli traverssi. Niillä oli keskeinen merkitys, jos vihollinen pääsi juoksuhautaan saakka.

- Sen tarkoitus oli hidastaa hyökkääjän etenemistä. Niitä rakennettiin jopa betonista esimerkiksi Helsingin maalinnoituksessa, Huttunen tietää.

Linnoitusta ei koskaan testattu tositoimissa

Varsinaisesta sodankäyntikohteesta ei kuitenkaan voi puhua, sillä ensimmäinen maailmansota ehti päättyä ennen kuin linnoitukselle tuli tarvetta.

- Nämä jäivät tänne lahoamaan. Paikkakuntalaisten kerrotaan ottaneen täältä puutavaraa, jota he käyttivät ainakin polttopuuna sekä keränneen piikkilankaa esteistä peltojen ja hakojen aitaamiseen, Huttunen kertoo.

Nämä jäivät tänne lahoamaan.

Pertti Huttunen

Se, mitä Vallikankaalla aikoinaan tapahtui on ollut Huttuselle rakas selvityksen kohde. Tärkeänä taustatiedon lähteenä ovat olleet muun muassa paikallisten kertomukset.

- Asiakirja-aineistoa on, mutta se on yleensä venäjänkielistä. Kaikkein arvokkaimmat lähteet ovat jossakin, voisi arvella että Moskovassa tai Pietarissa. Sieltä niitä löytyisi, mutta Venäjän arkistojen avautuminen on sitä mitä se on. Ei sieltä kaikkea saa.

Nyt avautunut Vallikankaan matkailukohde on vasta alkutekijöissään. Juoksuhautojen ympäristöä on osin raivattu ja alueelle on rakennettu parkkipaikka infotauluineen. Lähivuosina alueelle on tarkoitus rakentaa jäljlitelmiä ensimmäisen maailmansodan aikaisista rakennelmista. Paikalle aiotaan rakentaa mm. konekivääripesäke, suojakomero ja tähystyspaikka.