Suomalaiset pänttäävät ruotsia vielä pitkään, jos asiaa kysytään eduskunnalta. Ylen tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että kymmenet kansanedustajat suhtautuvat nyt viime eduskuntavaaleja myönteisemmin ruotsin kieleen opiskeluun.

Kun samaan lisää sen, että hallituspuolueet ovat ilmaisseet julkisuudessa haluavansa pitää ruotsin opiskelun kouluissa, kieliopintojen asema näyttää vahvalta.

Yle Uutiset ja Ylen ruotsinkielinen uutistoimitus vertailivat kansanedustajien vaalikonevastauksia vuodelta 2011 ja heidän nykyisiä kantojaan ruotsin kieleen. 43 kansanedustajaa on muuttanut mieltään myönteisemmäksi ruotsia kohtaan. Kahdeksan kansanedustajaa suhtautuu asiaan puolestaan kielteisemmin kuin aikaisemmin.

Syitä mielen muutokselle löytyi ainakin kaksi. Kansanedustajat kertoivat olleensa huolimattomia ja valinneensa väärin vaalikoneessa. Toinen syy on taktikointi.

Yksi mielipidettään paperilla muuttaneista on vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen Pohjois-Savosta.

– Olen ollut pakkoruotsin kannattaja pitkään ja hartaasti. Vaalikoneen aikaan käytiin keskustelua Itä-Suomen mahdollisesta venäjä-vaihtoehdosta ja silloin erilaisista syistä johtuen lievensin kantaani vaalikoneeseen. Nyt olen todennut, että ei tämä venäjä-kortti paina mitään, Virtanen sanoo.

Pirkanmaan kansanedustaja Arto Satonen (kok) puolestaan tukee "venäjä-korttia" ja hän tekee sen nyt painokkaammin kuin vaalien alla, jolloin hän vielä kannatti pakkoruotsia.

– Ilman muuta se olisi paras vaihtoehto, että Itä-Suomessa voisi opiskella rinnakkain ruotsia ja venäjää. Jos joudutaan valitsemaan, silloin olisi perusteltua kokeilla, että joissakin kunnissa olisi mahdollista opiskella ruotsin sijasta venäjää, Satonen sanoo.

"Me tarvitsemme ruotsia"

Kansanedustajat ovat perinteisesti suhtautuneet ruotsiin myönteisemmin kuin kansa. Vallanpitäjät kommentoivat Yle Uutisten kyselyssä pakollista ruotsin opiskelua muassa näin. Väitteenä oli vuonna 2011 ja nyt sama: "Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista."

Tuula Peltonen (sd). Peltonen kertoi vuonna 2011 vaalikoneessa olevansa jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Nyt hän liputtaa täysillä ruotsin puolesta.

Meillä tulee olla vaihtoehtoja. Valikoimaa tulisi laajentaa. Myös mm. venäjää halutaan opiskella. (2011)

Me tarvitsemme ruotsia Suomessa. Se on toinen kansalliskielemme. (2013)

Leena Rauhala (kd). Rauhala kertoi vaalikoneessa olevansa täysin eri mieltä väitteen kanssa. Nyt hän on jokseenkin samaa mieltä.

Koululaisilla pitäisi olla enemmän vapautta valita muitakin kieliä varsinkin alueilla, missä käytetään tai tarvitaan muita kieliä kuin ruotsia. (2011)

Venäjää ja ruotsia ei pidä asettaa vastakkain. Niin kauan kuin perustuslaissa kaksikielisyys, ruotsin kielen opetus pitää turvata. (2013)

Toisaalta joidenkin kansanedustajien mieli on muuttunut vuoden 2011 jälkeen myös kielteisemmäksi.

Mikko Alatalo (kesk). Vuonna 2011 hän oli pakollisuusväitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Nyt hän on jokseenkin eri mieltä.

Alkeet on kaikkien hyvä opetella. Tunteja voidaan vähentää. Ruotsin ei tarvitse se ensimmäinen vieras kieli, jota koulussa opetetaan. (2011)

Lyhyt ruotsi voisi olla lukiossa pakollista niille, jotka tarvitsevat virkamiesruotsia. Siivoojalle sen ei välttämättä tarvitse olla pakollista. (2013)

Seuraavasta listasta näet, kuinka moni kansanedustaja on muuttanut asiassa mieltään.