Guggenheimin rahoitus levällään

Tiistaina julkistetun Guggenheim-museon esityksen rahoitus on edelleen auki. Uudessakin esityksessä 130 miljoonaan euron rakennus lankeaisi veronmaksajien maksettavaksi. Säätiön mukaan museosta hyödyttäisiin taloudellisesti Lahdessa asti.

kulttuuri
Alue, johon Helsingin Guggenheim-museot suunnitellaan rakennettavaksi.
Alue, johon Helsingin Guggenheim-museota suunnitellaan rakennettavaksi.Guggenheim Helsinki

Yhdysvaltalainen Solomon R. Guggenheim -säätiön uusi esitys Guggenheim-museon perustamisesta Helsinkiin julkistettiin suureellisesti, mutta erot edelliseen, hylättyyn, esitykseen ovat kuitenkin melko pieniä.

Esityksessä tarjoillaan peräti neljää erilaista rahoitusmallia. Suurin ero mallien välillä on siinä,maksaisiko valtio kokonaan 130 miljoonan euron rakennusurakan vai ottaisiko Helsingin kaupunki puolet kontolleen.

130 miljoonan euron rakennuskustannuksiin ei ole laskettu arvonlisäveroa eikä lainan korkoja, joten todellisuudessa rakennus tulee maksamaan paljon enemmän valtiolle ja kaupungille eli viime kädessä veronmaksajille.

Kaavio
Yle / Guggenheim-säätiö

Alkuinvestointeihin lasketaan myös 23 miljoonan euron lisenssimaksu, jonka Guggenheim-säätiö on luvannut rahoittaa yksityisin varoin. Lisenssimaksu oikeuttaisi Guggenheim-nimen ja valmiin brändin käyttöön.

Yksityisen rahoituksen osuutta on muutenkin kasvatettu miljoonasta eurosta 1,85 miljoonaan. Tavoitteen saavuttaminen ei ole helppoa ja tähän mennessä Guggenheim-säätiö ei ole tuonut julkisuuteen yhtään hankkeeseen sitoutunutta tahoa.

Vuosittaiset kustannukset olisivat 5 miljoonaa euroa

Uudessa esityksessä Guggenheim-säätiö on laskenut arviotaan museon vuosittaisista kokonaiskustannuksista ja nostanut tuottotavoitteita eli arvioita muun muassa lipputuloista ja sponsorirahan määrästä. Näin ollen uudessa laskelmassa museon käyttömenoiksi tulisi vuodessa noin 5 miljoonaa euroa.

Kaavio
Yle / Guggenheim-säätiö

Erilaisissa rahoitusmalleissa vuosikustannuksia on jyvitetty eri tavoin. Uudessa esityksessä museosta pyritään tekemään kansallinen hanke, ja Helsingin lähikuntia aiotaan houkutella mukaan maksumiehiksi.

Jos muut pääkaupunkiseudun kaupungit eivät lähde mukaan hankkeeseen eikä valtiokaan osallistuisi, mätkähtäisi yksin Helsingin kaupungin maksettavaksi koko 5 miljoonaa euron vuosittainen kulumaksu.

Kaavio
Yle / Guggenheim-säätiö

Uusi kädenojennus Guggenheim-säätiöltä on vuosikustannuksiin sisältyvä hallintomaksun alennus kahdesta miljoonasta miljoonaan euroon. Hallintomaksu tarkoittaa käytännössä säätiön johtotason kustannusten ja palkkioiden maksamista. Hallintomaksu olisi sidottu 550 000 museokävijän tavoitteeseen. Jos tavoite ei täyty, Guggenheim-säätiö ottaisi lipputuloissa aiheutuvan vajeen tappiokseen.

550 000 vuosittaisen museokävijän tavoite vaikuttaa hulppealta. Vertailun vuoksi esimerkiksi Ateneumissa käy vuodessa noin 200 000 vierailijaa. Guggenheim-säätiön laskelma perustuu vuonna 2010 tehtyyn kyselyyn ja arvioituun turistimäärien kasvuun.

Museon tuloa Helsinkiin on eniten lobattu sen talousvaikutusten takia, jotka säteilisivät säätiön laskelmien mukaan jopa Lahteen saakka. Valtion verotuotot lisääntyisivät 8 miljoonalla eurolla museon ansiosta. Muita myönteisiä taloudellisia vaikutuksia on laskettu tulevan pääkaupunkiseudulle 41 miljoonaa euroa. Tähän lasketaan muun muassa museokävijöiden yöpymiset ja shoppailu. Uusia työpaikkojakin museo toisi satakunta. Taloudelliset vaikuttavuuslaskelmat pohjaavat Boston Consulting Groupin tekemään tutkimukseen.

KORJAUS: Jutun viimeinen virke korjattu. Vaikuttavuuslaskelmat perustuvat muun muassa Boston Consulting Groupin tekemään arviointiin, ei siis vertailuihin Espanjan Bilbaossa sijaitsevan museon kanssa.