1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuolema on aiheena herkkä, muttei haudanvakava

Uudenlainen hautajaisesineistö on vallannut turkulaisen Galleri Campuksen. Kymmenen naisen ideoimia ja muotoilemia tuotteita tarvitaan vasta, kun suru on akuuttia, mutta taiteilijat kehottavat kaikkia perehtymään tarjontaan jo ennen sitä.

kulttuuri
Sokerinen tuhkauurna.
Anna Palomaan sokerinen tuhkauurna.Sannimari Lehtilä / Yle
Sokerinen tuhkauurna.
Anna Palomaan sokerinen tuhkauurna.Sannimari Lehtilä / Yle

Kuolema on kenties laitostunut tai kokonaan eristetty nykyihmisen elämästä, mutta torstaista alkaen siihen voi ottaa ainakin jotain kontaktia Turussa. Galleri Campuksessa taiteilijat ovat tuoneet kaiken kansan ihmeteltäväksi uusia hautajaisiin liittyviä esineitä. Viimeiselle matkalle on tarjolla esimerkiksi uudentyyppisiä tuhkauurnia, arkkualboja, adresseja ja hautamuistomerkkejä.

Näyttelyyn saapuva kohtaa Muisto jää -hautajaisesineistönäyttelyssä ensimmäisenä hautakivet. Vastassa eivät kuitenkaan ole ihan tavalliset hautakivet vaan lasiset hautamuistomerkit.

Yrittäjä Minna Haataja kertoo, että tuote on ollut markkinoilla muutaman kuukauden.

- Aiemmin ihmisten on ollut pakko valita muistomerkiksi kivi, vaan ei ole enää. Tietenkin on herännyt keskustelua siitä, että voiko hautakivi olla jotain muuta kuin kiveä - onhan nimikin jo hauta_kivi_, Haataja sanoo.

Tietenkin on herännyt keskustelua siitä, että voiko hautakivi olla jotain muuta kuin kiveä - onhan nimikin jo hautakivi!

Minna Haataja

Turkulaisen työuraan mahtuu vuosia telakalla. Karibian risteilijöitä rakentaessa tuli tutustuttua lasin ominaisuuksiin haastavissa kohteissa, ja niitä oppeja on luontevaa soveltaa myös ihmisen viimeiselle matkalle.

- Telakkahommissa näki tietysti paljon erilaisia pintoja, makeita printtejä ja paksua lasia. Sieltä se ajatus alitajuntaan varmaan syntyi.

Haataja haluaa omilla töillään tuoda enemmän valoa pimeän kuoleman viereen.

- Toivon, että Suomessa vaalittaisiin kuoleman hetkellä enemmän lohtua ja muistoa, kuin surua.

Osa tuotteista jo tuotannossa, osa ensimmäisiä prototyyppejä

Galleri Campuksessa taiteellinen työ lyö kättä kaupallisuuden kanssa herkän aiheen äärellä. Hautajaisesineistöä esitellään hienotunteisesti, mutta iloisen puheensorinan keskellä. Esineistön esittelyn ei tarvitse olla haudanvakavaa.

Näyttelyn koonnut tekstiilitaiteilija Mervi Vuolas sanoo, että hautajaisesineistöä suunnitelleet ovat sinut aiheen kanssa.

- Punaisena lankana täällä on lohtu. On tärkeää, että ihmiset pääsevät tutustumaan tarjolla oleviin suruajan tuotteisiin muutenkinkuin vain raskaimman surun hetkellä.

Tekijän pitää todella uskoa omaansa, jotta hautaustoimisto tai muu sisäänostaja valitsee sen myyntilistoille.

Mervi Vuolas

Vuolas kertoo, että uuden tuotteen matka prototyypistä kuluttajan saataville voi olla hankala.

- Kuluttajat voivat törmätä sisäänostajan tekemään korkeaan portaaseen, hän muotoilee.

- Tekijän pitää todella uskoa omaansa, jotta hautaustoimisto tai muu sisäänostaja valitsee sen myyntilistoille.

Anna Palomaan sokerista valmistettu turhkauurna hehkuu kauniina näyttelyn nurkassa. Se on vasta prototyyppi, ja Palomaa myöntää, että näyttelyn makeimman hautajaisesineen voisi kuvitella löytyvän hautaustoimistoista vasta pitkän jatkokehittelyn jälkeen. Kyselyjä on kuitenkin suunnittelijalle jo sadellut. Sokeriuurnan ekologisuus kiinnostaa kuluttajia.

- Kun tämä lasketaan veteen tai maahan, niin eipä siitä todellakaan paljon jää.

Kauniit ja rohkeat -tyyli ei pure nuoriin

Samaa, luonnollista linjaa näyttelyssä edustaa Kaisa Känsälän Kelokoto-uurna. Pohjois-Suomesta kotoisin oleva nainen sanoo, ettei kaupoista löytynyt uurnaa, joka olisi itseä miellyttänyt. Siksi hän lähti suunnittelemaan sellaista itse. Materiaaliksi valikoitui suomalainen haapa.

Suomi on muotoilumaa, mutta hautajaisesineistö ei jostain syystä ole päivittynyt suomalaisen ajatusmaailman mukaan.

Kaisa Känsälä

- Muotokieleni tässä uurnassa on vuosien kehityksen tulos ja hyvin pelkistetty. Luonnollisuus miellyttää suomalaista kuluttajaa arjessa ja juhlassa, Känsälä tietää.

Miksi sitten hautaustoimistoissa uurnavalikoimat edustavat niin usein vain koukeroista krumeluurilinjaa?

- Jaa-a. Voisin ajatella niin, että kulttuurimme on nuorta, ja malli moniin asioihin tulee otettua monesti muualta. Suomi on muotoilumaa, mutta hautajaisesineistö ei jostain syystä ole päivittynyt suomalaisen ajatusmaailman mukaan. Ehkä osasyy on se, ettei surun keskellä jaksa ajatella vaihtoehtoja, vaan tyydytään totuttuun.

Uusi suunnittelijapolvi uskoo, että suomalainen surutyö tehdään jatkossa pelkistetymmän ja tyylikkäämmän esineistön äärellä.

Lue seuraavaksi