1. yle.fi
  2. Uutiset

Ammattimainen tuholaistorjunta vaatii jatkossa pätevyyden

Pätevyysvaatimuksen myötä Suomessa aletaan myös ylläpitää ammattimaisten tuholaistorjujien rekisteriä. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja yhtenäistää alan käytäntöjä.

Kotimaan uutiset
Metsähiiri
Petra Ristola / Yle

Ammattimaisille tuholaistorjujille on tulossa pätevyysvaatimus. Tuholaistorjujien desinfektorikoulutus loppui Suomessa 1980-luvulla, minkä jälkeen käytännössä kuka tahansa on voinut toimia tuholaistorjujana.

Syyskuun alussa voimaan astuneen uuden kemikaalilain myötä ammatinharjoittajien on jatkossa hankittava pätevyys, ja ammattimaiset tuholaistorjuntayritykset pitää myös rekisteröidä.

Rekisteriä ylläpitävän turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin mukaan pätevyyskoulutuksia ja tutkintoja aletaan järjestää todennäköisesti jo ensi keväänä. Siirtymäaika on kuitenkin pitkä, sillä pätevyystutkinto tulee suorittaa viimeistään vuonna 2016. Tämän jälkeen kaikki ammattimainen tuholaistorjunta edellyttää rekisteröitymistä ja vastuuhenkilön nimeämistä.

- Valmisteet, joita torjunnassa käytetään, ovat myrkyllisiä. Suomessa on nyt nähty tarpeelliseksi kouluttaa ammattilaiset näiden käyttöön, kuten monessa muussakin Euroopan maassa on tehty, kertoo Tukesin ylitarkastaja Sari Kuosmanen.

- Vaikka myrkkytuotteissa on käyttöohjeet ja etiketit, niin jyrsijöiden torjunta ei silti ole mitenkään helppoa työtä. Koulutuksen kautta halutaan parantaa tuholaistorjujien tietämystä erilaisista riskeistä ja oikeista käyttötavoista. Tutkinto ja rekisteröinti myös nostavat ammatinharjoittajien statusta.

Yritysten määrästä ei tarkkaa tietoa

Jatkossa on myös mahdollista poistaa rekisteristä sellainen ammatinharjoittaja, joka ei noudata ohjeita.

- Osa valmisteista tullaan jatkossa hyväksymään vain ammattikäyttöön. Ne ovat kaikkein haitallisimpia valmisteita, joten käyttäjien tulee olla koulutettuja, tutkinnon suorittaneita ja rekisteröityjä, Kuosmanen toteaa.

Muutaman päivän mittaisia pätevyyskoulutuksia tullaan todennäköisesti järjestämään koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Jokioisten toimipaikassa_._

Suomessa on tällä hetkellä arviolta joitain kymmeniä ammattimaisia tuholaistorjuntayrityksiä. Tarkkaa lukua ei ole tiedossa, koska yritysrekisteriä ei aiemmin ole ollut.

Myös kotitorjuntaan muutoksia

Jyrsijöiden torjuntaan tarkoitettuihin tuotteisiin tulee muutoksia. Jatkossa kuluttajakäyttöön sallitaan vain valmiiksi pakattuja tuotteita. Valmisteet voivat olla käyttövalmiita syöttilaatikoita tai syöttipusseja, jotka on tarkoitettu käytettäväksi erikseen hankittavassa syöttilaatikossa.

Nyt eletään siirtymää, jonka aikana kauppojen hyllyiltä häviävät kotikäyttöön tarkoitetut irtonaiset jyvä- ja hiutalesyötit. Taustalla ovat sekä EU:n että Suomen tavoitteet vähentää niin ihmisiin kuin ympäristöönkin kohdistuvia riskejä. Kun hiiren- tai rotanmyrkky on sijoitettu laatikkoon, vähentää se mahdollisuutta, että myrkkyä joutuisi esimerkiksi lasten tai muiden kuin torjuttavien eläinten elimistöön.

Torjunnan jälkeen jäljelle jääneet syötit on kerättävä pois ja vietävä vaarallisen jätteen keräyspisteeseen.

Samalla kuluttajille sallitaan hiirien myrkyttäminen vain sisätiloista. Hiiret voivat päästä talojen ja muiden rakennusten sisälle helpommin kuin rotat, jotka aiheuttavat ongelmia yleensä pihapiireissä.

Rotille tarkoitettuja syöttilaatikoita saa käyttää myös rakennusten välittömästä läheisyydestä, esimerkiksi seinän vierustoilla.

- Paras vaihtoehto kotitorjunnassa on ennaltaehkäisy. Tilanne on paljon parempi, jos rakennusten ympäristössä ei ole suojapaikkoja hiirille ja rotille, kaikki jyrsijöille sopivat ravintolähteet poistetaan, rakennuksissa olevat kolot tukitaan ja jätteet säilytetään kannellisissa jäteastioissa.

- Samat ohjeet pätevät kesämökkeihin, lisäksi talvitauon ajaksi jyrsijöille kelpaavat ruoka-aineet kannattaa poistaa. Kotioloissa myrkkyjä parempi vaihtoehto olisi käyttää perinteisiä hiirenloukkuja, Tukesin ylitarkastaja Sari Kuosmanen toteaa.

Lue seuraavaksi