Yritysvastuun valvojalle vaaditaan lisää lihaksia

Työ- ja elinkeinoministeriö lupaa lisää avoimuutta prosessiin, jossa arvioidaan valituksia yritysten vastuuttomasta toiminnasta. Taustalla on kritiikki, jota konsulttiyhtiö Pöyrystä tehdyn valituksen käsittely on kirvoittanut kansalaisjärjestöiltä.

yritysvastuu

Konsulttiyhtiö Pöyry sai kesäkuussa suomalaiselta lautakunnalta vapauttavan päätöksen. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen neuvottelukunta totesi, että Pöyry ei ollut rikkonut Kaakkois-Aasian liiketoimissaan OECD:n yritysvastuuta koskevia ohjeita.

Valituksen Pöyrystä oli tehnyt 15 suomalaista ja kansainvälistä järjestöä, joiden mukaan Pöyryn sveitsiläinen tytäryhtiö on toiminut vastuuttomasti konsulttiroolissaan Mekongjoen patohankkeessa Laosissa.

Järjestöjen mielestä valituksen käsittely kangerteli. Isona ongelmana pidetään, että Pöyry salasi vastineensa kantelijoilta liikesalaisuuteen vedoten eikä suostunut keskusteluun valituksen tekijöiden kanssa.

Ministeriössä tämä moite on kuultu. Avoimuutta luvataan tulevien tapausten käsittelyyn lisää.

- Jatkossa osapuolten on annettava mahdollisista salaisiksi määrittelemistään teksteistä myös julkinen versio, sanoo osastopäällikkö Pekka Timonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Liikesalaisuuksiaan yrityksiä ei jatkossakaan voida pakottaa paljastamaan. Timonen epäilee myös, että tieto uusista avoimuusvaatimuksista voi vaikuttaa siihen, suostuvatko yritykset ylipäänsä osallistumaan koko prosessiin, joka on niille vapaaehtoinen.

Pöyry-kantelusta ja yritysvastuusta keskusteltiin keskiviikkona Siemenpuu-säätiön ja Maan ystävien järjestämässä paneelissa.

”Suomen yritysvastuupolitiikka hampaatonta”

Kansalaisjärjestöjen Pöyry-valitusta on pidetty ennakkotapauksena, sillä se on ensimmäinen yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan YHVA:n käsittelyynsä ottama kantelu OECD:n uusitun ohjeiston aikana. Ratkaisun on siksi ajateltu vaikuttavan myös tuleviin toimintatapoihin.

Valittajien mukaan Pöyry-prosessi osoitti lukuisia puutteita: keskeisiä valituksessa esiin tuotuja asioita ei tutkittu eikä kantelijoiden ja Pöyryn näkemyserojen taustoja selvitetty riittävästi.

Neuvottelukunnalla epäillään myös olevan liian niukat resurssit työlleen siihen nähden, että hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset yritykset yhteiskuntavastuun edelläkävijöiksi.

Lopputulokseen pettyneiden mukaan koko neuvottelukunnan kokoonpano on ongelmallinen. Samassa pöydässä istuvat niin elinkeinoelämän, ministeriöiden, ammattiliittojen kuin kansalaisjärjestöjenkin edustajat. Tuottaako tällainen elin lähinnä hampaattomia kompromisseja, kysyi neuvottelukuntaan kuuluva Finnwatch-järjestön toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Työ- ja elinkeinoministeriön Pekka Timonen totesi prosessissa olleen ongelmia mutta jätti arvioimatta, pitäisikö neuvottelukunnan rakennetta rukata.

Pöyryn tapaus on Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta nyt käsitelty, mutta kansalaisjärjestöt harkitsevat vielä mahdollisia jatkotoimia. Sellainen voisi olla esimerkiksi OECD:n investointikomitealle osoitettu pyyntö selvittää, toimittiinko prosessissa Suomessa oikein.