1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Venäläisnuoret haluavat tietää totuuden talvisodasta vaikka luu kerrallaan

Talvisota ei ole kovinkaan tunnettu Venäjällä. Sodasta on vaiettu ja kouluissa on jopa opetettu talvisodan historiaa väärin. Nuoret sukupolvet Venäjällä ovat kuitenkin yhä tietoisempia talvisodan historian todellisesta luonteesta. He haluavat etsiä venäläisten sotavainajien jäänteet Suomesta.

Jäänteiden etsiminen on tarkkaa ja hidasta työtä. Kuva: Minna Heikura / Yle

Nuoret venäläiset sukupolvet haluavat tutustua talvisodan historiaan ja tuoda sitä tunnetummaksi kotimaassaan. Kuhmossa on tällä viikolla seitsemän venäläisen ryhmä etsimässä talvisodassa kaatuneiden venäläissotilaiden hautoja. Arkangelin alueelta saapunut ryhmä pääsi tositoimiin heti Kuhmoon saavuttuaan, sillä ensimmäinen hautapaikka löytyi nopeasti.

- Lähellä asuva Veikko Kilpeläinen näytti meille tämän paikan. Hauta on ojan pätkässä. Polkaisin lapiolla reiän, ja se upposi noin metrin syvyyteen ja heti sain ensimmäisen reisiluun käteeni. Olen tehnyt etsintätyötä 20 vuoden ajan ja silmäni sanoivat heti, että tässä se paikka on. Sen pitää olla painaantuma, niin kuin tämä olikin, kertoo ryhmän apuna oleva Ismo Mikkonen Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksestä.

Venäläissotilaiden jäänteiden lisäksi haudasta on löytynyt muun muassa nappeja, solkia, kenttäpullo ja pakin kansi. Esineet toimitetaan Arkangeliin museoon.

- Sormuksia ei ole löytynyt tai mitään muuta arvokasta. Kun löytäisi jotain semmoista, mistä voisi yksilöidä edes yhden, kuka hän on, toivoo Mikkonen.

Jäänteiden etsiminen on hidasta ja tarkkaa, kuin arkeologista työtä. Täysin vaaratontakaan ei sota-aikaisten hautojen kaivaminen ole.

- Heti kun työ aloitettiin, tuli vastaan venäläinen käsikranaatti. Se siirrettiin metsään ja poliisit hakevat sen pois. Saa olla aivan varma kaivauksia tehdessä, että vaara vaanii. Käsikranaatti oli malliesimerkki tästä, selvittää myös ryhmän apuna toimiva Rauno Ruohonen Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksestä.

Vain pieni osa sotilaista selviytyi

Sotavainajia etsitään Kuhmossa arkistotietojen perusteella, jotka Valentina Ganicheva kertoo löytyneen kymmenen vuotta sitten.

On todella tärkeää, että saisimme sellaiset tiedot ja jäännökset, että saisimme kertoa ihmisille, että täällä se on, se on ollut historiassa.

Valentina Ganichev

- Papereista selvisi, että talvisodassa yhdeksäs hiihtopataljoona osallistui taisteluihin täällä. Mitään muita tietoja meillä ei ole. Hiihtopataljoona oli kokonaan Arkangelin alueelta ja he kuolivat täällä. Siksi halusimme tulla tänne, tulkkaa Ganicheva ryhmän kertomusta.

- He ovat todella iloisia, että etsinnöissä onnistuttiin ja he saavat tehdä kaivaustöitä, Ganicheva lisää.

Talvisodan aikana Kuhmossa käytiin lukuisia taisteluita. Ismo Mikkonen kertoo, että Arkangelista lähetettiin noin 1 800 miestä, joista satakunta säilyi hengissä.

- Muut jäivät tänne. Kuhmonkin taistelut ovat olleet ankarat sekä heille että Suomelle. Täällä mitattiin sitä, vieläkö Suomi on vai ei ole.

Arkangelin alueelta saapuneelle ryhmälle kaivausten onnistumisella on todella suuri merkitys. Ganicheva kertoo, että talvisota ei ole kovin tuttu Venäjällä ja Arkangelin alueella.

- Kukaan, kuten lapset ja lapsenlapset, eivät tiedä mitään mitä täällä tapahtui heidän isilleen. On todella tärkeää, että saisimme sellaiset tiedot ja jäännökset, että saisimme kertoa ihmisille, että täällä se on, se on ollut historiassa, Ganicheva sanoo.

Mikkonen ymmärtää mistä on kyse. Hän kertoo, että Venäjällä on salattu talvisodan historiaa ja kouluissa sitä on jopa opetettu aivan väärin.

- Olen keskustellut joidenkin opettajien kanssa rajan takana. He ovat kertoneet, että jossain vaiheessa piti kertoa, että suomalaiset aloittivat sen kaiken. Nyt nuorempi väki rupeaa tietämään mistä on ollut kysymys. Nuorten asenteet ovat ihan erilaiset. Mutta kyllähän Venäjällä on valitettavasti vielä niitä, jotka eivät halua tunnustaa, miten homma talvisodan kohdalla meni.

Vainajat haudataan Venäjälle

Arkistotiedoista selviää noin seitsemän paikkaa, mihin sotilaita on haudattu. Rauno Ruohonen uskoo, että kaikkia paikkoja ei edes tiedetä.

Nyt nuorempi väki rupeaa tietämään mistä on ollut kysymys. Nuorten asenteet ovat ihan erilaiset.

Ismo Mikkonen

- Tämä oli pelin avaus ja varmaan vain pieni hipaisu siitä, mitä täällä Kuhmon taistelujen jäljiltä on, toteaa puolestaan Ismo Mikkonen.

Pari vuosikymmentä etsintätyötä tehneillä Mikkosella ja Ruohosella molemmilla on takanaan useita reissuja Venäjän puolella.

- Olen ollut kaivamassa suomalaisia rajan takana. Nyt tämä ryhmä on täällä. Kyllä siinä mieli herkistyy aivan varmasti ja muuttuu tilanne ihan kokonaan, ajattelee syvällisemmin. Kaivettavat ovat vainajia ja heitä pitää käsitellä sen mukaan, Ruohonen sanoo.

- Olen tehnyt noin 400 reissua Venäjän puolelle. Sielläkin yhteistyötä on ollut, mutta se on ollut vähän erilaista. Täällä Kuhmossa tämä on varmasti niin hyvässä hengessä kuin voi olla, Mikkonen lisää.

Kuhmossa on myös venäläisten sotilaiden hautausmaa. Vajaa vuosi sitten Saunajärven Paloahossa sijaitsevalle hautausmaalle haudattiin 15 venäläisen sotilaan jäännökset. Nyt kaivettavat jäänteet on tarkoitus viedä Venäjälle.

- Me toivomme, että voimme kuljettaa kaikki jäännökset kotiin. Me hautaamme niitä Arkangelin alueelle, missä meillä on suuri muistomerkki. Toivomme, että kaikki onnistuu, koska se on meille todella tärkeää, kertoo Valentina Ganicheva.

Uutista on täsmennetty 27.9. klo 8.52. Juttuun korostettiin, että se kertoo vain Arkangelista tulleiden venäläissotilaiden kohtalosta.