Eläintarhan entiset asukit jatkavat ikuista elämää varaston hyllyssä

70-luvulla tamperelaista eläintarhayleisöä ilahduttanut Chitta-simpanssi istua kököttää 30 vuotta myöhemmin laatikossa hervantalaisen varaston hyllyllä. Luonnontieteellisen museon varastosta löytyy Chittan lisäksi yli 1 500 entistä elävää.

luonto
Simpanssin luuranko pahvilaatikossa, taustalla mm. täytetty pesukarhu
Anna Sirén / Yle

Jos Alfred Hitchcockin Linnut onnistui aikoinaan säikäyttämään, ei Tampereen museoiden kokoelmakeskuksen luonnontieteellinen varasto ole mukavin vierailukohde. Hervannan Ruskossa sijaitsevaan varastoon tulijaa tuijottaa hyllyiltä yli 1 500 eri-ikäisen täytetyn eläimen kokoelma.

Ensimmäisenä tulija huomaa rivin pahvilaatikoita. Jokaisen päällä on päivämäärä ja merkintä "Pakastettu".

- Kaikki meille lahjoituksena tai lainana tulevat näytteet menevät pakastimeen -30 asteeseen kahdeksi viikoksi. Näin saadaan tapettua kaikki tuhohyönteiset, eikä meidän tarvitse myöhemmin myrkyttää niitä, selittää museoamanuenssi Tomi Kumpulainen.

Koulut luopuvat kokoelmistaan

Kokoelmat karttuvat Kumpulaisen mukaan jatkuvasti, sillä lahjoituksia tulee esimerkiksi kouluilta.

- Monissa kouluissa on siirrytty käyttämään internetin kautta saatavaa kuvamateriaalia, ja vanhat eläinkokoelmat on koettu tarpeettomiksi. Se on valitettavaa, sillä näytteen tutkiminen omin käsin antaisi oppilaalle paljon enemmän. Kouluilla on tietysti tilaongelmia,eikä omasta takaa aina löydy ammattitaitoa kokoelman huoltamiseen.

Monissa kouluissa on siirrytty käyttämään internetin kautta saatavaa kuvamateriaalia.

Tomi Kumpulainen

Museo ottaa mieluusti vastaan lahjoituksia, mutta aivan kaikki ei kokoelmiin kelpaa.

- Periaatteessa keräilemme pääosin Pirkanmaan ja Suomen eliöstöä, koska tehtävämme on kertoa nyky- ja jälkipolville nimenomaan pirkanmaalaisesta luonnosta.

Eläintarhan asukkaat hyllyssä

Eksoottisempiakin eläimiä varaston hyllyiltä löytyy, sillä koulun kokoelman mukana museoon saattaa matkustaa esimerkiksi alligattori.

- Toki Tampereella ja Luonnontieteellisellä museolla on myös oma historiansa, ja meille on päätynyt esimerkiksi Tampereen entisen eläintarhan asukkeja täytettynä, Tomi Kumpulainen kertoo.

Hyllyllä laatikossaan istuukin eläintarhakävijöille tutun Chitta-simpanssin luuranko, ja toisella hyllyllä seisoo vierekkäin kaksi Tampereella aikoinaan syntynyttä puumanpentua.

- Laatikosta purkamista odottaa myös esimerkiksi eläintarhan flamingo.

Vanhakin näyte on arvokas

Varastonerikoislaatuisuutta korostaa siellä säilytettävien entisten eläjien kirjo. Tavallisten pihalintujen ja eksoottisten eläintarha-asukkien lisäksi Ruskoon ovat päätyneet myös esimerkiksi kaksi täytettyä kotikissaa, valtava lammas - ja ihmisluuranko.

Meillä on velvollisuus säilyttää näytteet hyvässä kunnossa tietoineen.

Tomi Kumpulainen

Museoissa näytteillä oleviin eläimiin verrattuna varaston väki on varsin nukkavierua. Monelta puuttuvat silmät, ja pyrstösulkia ja häntiä on aikoinaan päätynyt tuholaisten nakerreltaviksi.

Luonnontieteellisen näytteen arvo ei tule pelkästään ulkonäöstä, Tomi Kumpulainen muistuttaa.

- Säilytämme tieteellisiä kokoelmia, joihin liittyy olennaisena tieto siitä, mistä ja milloin näyte on kerätty. Sata vuotta myöhemmin joku saattaa haluta tutkia esimerkiksi varpuspöllön poikasten raskasmetallipitoisuuksia. Jollei museoissa ole näytteitä, ei noin vanhoja pitoisuuksia voi mitata mistään. Meillä on velvollisuus säilyttää näytteet hyvässä kunnossa tietoineen, siltä varalta, että tulevaisuudessa ilmenee tutkimustarpeita, museoamanuenssi sanoo.