Venäjän verkossa: Suomea syödään idästä ja lännestä

Samaan aikaan kun Venäjä järjestää Valko-Venäjällä jättimäisen sotaharjoituksen, sen media on syvästi huolissaan Norjan, Ruotsin ja Suomen ilmavoimien pienestä yhteisharjoituksesta nimeltä Arctic Challenge. Näin siksi, että siihen osallistuu lentokalustoa myös Yhdysvalloista ja Britanniasta. Kyse on yrityksestä vetää puolueettomat Suomi ja Ruotsi sotilasliittoon amerikkalaisten kanssa.

Venäjän verkossa
Grafiikka.
Sergei Chirkov / EPA / YLE Uutisgrafiikka

Jos venäläisiltä kysytään, Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei enää aikoihin ole ollut mikään Suomen sisäinen asia. Kun lukee uutistoimisto Regnumin parin päivän takaista juttua pohjoismaiden ilmavoimien yhteisestä lentoharjoituksesta, voi päätellä, ettei Suomen ja Ruotsin pyrkimys harjoittaa pohjoismaista yhteistyötä myöskään enää ole niiden oma asia.

Puolustusyhteistyötä varten luotu NORDEFCO kun ei nimittäin ole mikään viaton yritys hankkia yhä kalliimmaksi käyviä asejärjestelmiä edes pikkuisen halvemmalla – kyse on Yhdysvaltain suojeluksessa olevasta alueellisesta sotilasjärjestöstä, kertoo Regnum.

Olen usein miettinyt, ettei Venäjän federaation edustaminen Suomessa varmaankaan aina ole vain ruusuilla tanssimista. Makean elämän ja suuren kunnioituksen sivutuotteena on viime vuosina saanut myös toistuvasti vastata kyselyihin, jotka koskevat Venäjän median Suomea koskevaa kirjoittelua.

Kiusallisia kysymyksiä

Vaikkei juttuja Venäjän Suomen suurlähetystössä kirjoitetakaan, olen varma, että lähetystön ihmisiltä on satoja kertoja kysytty, mitä mieltä kirjoittelusta ollaan, kuvataanko jutuissa Suomen olot oikein ja edistääkö kirjoittelu Suomen ja Venäjän välisiä ystävällisiä suhteita.

Aivan erityinen pääsärky on eräs suomalaisdosentti, johon Tehtaankatu tiettävästi on pyrkinyt pitämään ainakin käsivarren mittaista etäisyyttä.

Ja mitä syyskuun pariin alkuviikkoon tulee, kiusa on taas hetkeksi hellittänyt. Dosenttimme edustamat monet hankkeet suorastaan loistivat poissaolollaan Venäjän mediassa. Tuskin kyse kuitenkaan on pysyvästä ilmiöstä, ehkä haluttiin vain välttää ilmapiirin myrkyttämistä presidentti Sauli Niinistön alkuviikolla tapahtuneen, onnistuneen Venäjän vierailun alla.

Suomesta ei siis syyskuun alkupuoliskolla Venäjän mediassa juuri julkaistu kielteisiä uutisia. Näkyviä talousuutisia sen sijaan sitäkin enemmän.

Atomi lämmittää suhteita

Erityistä huomiota sai osakseen Fennovoiman päätös valita uuden ydinvoimalan, Hanhikivi Ykkösen toimittajaksi venäläinen Rosatom. Tuosta päätöksestä on Venäjän mediassa otettu irti kaikki mahdollinen.

Monissa artikkeleissa on päätelty suomalaisten ratkaisun todistavan, että venäläiset ydinvoimalat eivät ainoastaan ole ehdottoman turvallisia, ne ovat myös teknologialtaan sarjassaan maailman parhaita. Kommersantin, Itar-Tassin, RIA Novostin tai IA Regnumin arvioita lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että voimakas kansallistunne on pelissä mukana.

Eikä tässä kaikki. Kun asiaa oli parin päivän ajan hehkutettu eri puolilla, Kommersant tiesi kertoa, että Rosatomin maailmanvalloituksen seuraavana kohteena on Iso-Britannia. Rosatomin pääjohtaja Sergei**Kirijenko** ja Britannian energiaministeri Michael Fallon olivat allekirjoittaneet aiesopimuksen yhteisen ydinvoimalahankkeen valmistelemiseksi ja venäläisen painevesireaktorin sopivuuden arvioimiseksi. Rosatomin kumppaneina ovat hankkeessa Britannian Rolls-Royce ja Suomen Fortum.

Edellä sanotusta voisi päätellä, että taloussuhteiden osalta Fennovoiman päätös olisi hallinnut uutisointia. Mutta ei sinne päinkään. Ylivoimainen talousalan ykkösuutinen Suomesta oli nimittäin Nokian puhelintoimintojen myynti Microsoftille.

Nokian joutsenlaulu

Suomalaisten ohella venäläiset ovat osoittautuneet viimeisen päälle nokiauskolliseksi kansaksi. Yhtenä ainoana päivänä asiaa koskevia uutisia ja arvioita julkaistiin yli 20 mediassa, joiden joukossa olivat kaikki tärkeimmät. Arviot siitä, oliko kauppa Nokian kannalta hyvä vai huono, vaihtelivat mediasta toiseen. Mutta sydämen asiaksi se oli otettu, siitä ei ollut epäilystäkään.

Otan esimerkiksi tv-kanava Doždin, jonka kirjeenvaihtaja Lev Parhomenko oli syyskuun 4. päivän lähetykseen valmistanut pitkän ja perusteellisen selostuksen Nokian joutsenlaulusta.

Hän käy läpi Nokian historiaa aina vuodesta 1865, jolloin Suomi kuului Venäjään, joten Nokiakin on siis alun perin tavallaan venäläinen yritys. Hän muistuttaa Mobira Citymanista ja siitä, kuinka Mihail Gorbatšovia käytettiin sen markkinoinnissa, käy läpi Nokian viime vuodet, jolloin se ei osannut valita linjaansa, ja päätyy toteamaan, että tuloksia voidaan kaupasta odottaa vasta parin vuoden kuluttua. Omana arvionaan toimittaja päätti juttunsa viittaamalla Suomessakin tuttuun kansanviisauteen: ”Ei turhaan sanota, että jos pannaan yhteen kaksi köyhää, siitä ei kumpikaan rikastu”.

Taas Putin ratkaisi

Lopuksi pieni juttu Karjalasta. Moskovski Komsomolets kertoi syyskuun 4., kuinka sekä Suomessa että Karjalassa kulttuurihenkilöt olivat olleet huolissaan suunnitelmista vähentää tunnetun Carelia-lehden ilmestymiskertoja kymmenestä kahteen vuodessa säästösyistä. Petroskoissa oli kuitenkin edellisenä päivänä pidetty työryhmän kokous, jossa kansallisuusasioista vastaavan varaministerin Aleksander Rybakovin johdolla äänestettiin lehden säilyttämisen puolesta.

Jutussa kerrotaan kuinka Karjalan tasavallan näkyvät poliitikot olivat jo kesällä lähestyneet asiassa presidentti Putinia ja nimittäneet yritystä säästää budjettivaroja kansallisen lehdistön kustannuksella pilkanteoksi. Jutusta voi päätellä, että pahojen pajarien ohi suoraan tsaariin vetoaminen oli jälleen kerran tuottanut toivotun tuloksen.

Monet ovat murheet Venäjän johtajalla.

Näin olivat asiat tänään. Venäjän verkossa jälleen neljän viikon kuluttua.