Tutkija: Huoli eläkkeistä on liioiteltu

Tutkijatohtori Ville-Pekka Sorsa ihmettelee suomalaisten pessimististä asennetta eläkejärjestelmään. Hänen mukaansa pelko työeläkevarojen loppumisesta tulevaisuudessa on suurelta osin turha. Hän kuitenkin muistuttaa, että yksityisiä varoja sijoitettaessa rahastoihin on syytä olla tarkkana.

Kotimaa
Euroseteleitä.
Arja Lento / Yle

Tutkijatohtori Ville-Pekka Sorsan mukaan eläkekeskustelu Suomessa on varsin kattavaa, mutta uutisoinnin sävy toisinaan ihmetyttää.

Suomessa järjestelmä  on kollektiivinen eli se kantaa riskejä. Jos jokin menee jossain pieleen, niin yksittäinen ihminen ei kuitenkaan sen vuoksi voi menettää eläkettään.

Ville-Pekka Sorsa

- Viime aikoina on esimerkiksi tullut esille, että rahastoja alettaisiin purkaa suurten ikäluokkien eläkkeiden maksamiseksi. Mutta eihän tämä pidä ollenkaan paikkaansa. Rahastot ovat ikään kuin siellä pohjalla ja niitä täydennetään niin sanotulla jakojärjestelmällä. Ei rahastoja mihinkään olla purkamassa, ne vain vähän käytännössä pienenevät.

Kun työeläkeasenteita tarkastelee, ovat ihmiset sitä mieltä, että eläkettä ei tulevaisuudessa ole mahdollista saada tai niitä leikataan, Sorsa kertoo. Hänen mukaansa kyse on vain päätöksistä.

- Nimenomaan rahastoinnista puhuttaessa ajatellaan, että jossain vaiheessa rahat loppuvat kesken. Eivät rahat lopu kesken, koska työeläkemaksua nostetaan sitä mukaa, kun eläkemenot kasvavat.

Sorsan mielestä oikea kysymys on, mikä on eläkemaksujen sopiva taso.

- Jos ajatellaan, että nykyiset työeläkemaksut nousevat vaikka kuusi prosenttia, niin eihän työnantajat siitä missään tapauksessa tykkää. Ja onhan se työntekijöidenkin pussista pois, koska nostot on päätetty laittaa puoliksi työntekijöiden ja työnantajan kanssa.

- Mitä oikeastaan ihmettelen, on ihmisten kauhea pessimistisyys ja skeptisyys eläkeasian suhteen. Helposti ajatellaan, että mikäli asialle ei voi mitään tehdä, niin samahan koko eläkejärjestelmä on poistaa.

Työeläkejärjestelmä toimii hyvin

Sorsa teki vuonna 2010 Englannin Oxfordin yliopistoon väitöskirjan, joka käsittelee suomalaisia eläkerahastoja ja niiden varojen hallintaa ja sijoittamista. Hänen mukaansa Suomessa on työntekijän kannalta todella hyvä eläkejärjestelmä.

- Jos esimerkiksi vaihtaa työnantajaa, ei eläkkeitä tarvitse siirtää mihinkään. Suomessa järjestelmä on kollektiivinen eli se kantaa riskejä. Jos jokin menee jossain pieleen, niin yksittäinen ihminen ei kuitenkaan sen vuoksi voi menettää eläkettään.

Sorsa ottaa vertailuesimerkiksi Iso-Britannian, missä eläkejärjestelmä on tutkijan mukaan huonossa jamassa.

- Jos katsotaan kaikista kehittyneistä maista, niin seuraavien 10-20 vuoden aikana Isossa-Britanniassa tulee olemaan suhteellisesti suurin määrä vanhusköyhiä. Eläkejärjestelmä ei selkeästi toimi, eivätkä ihmiset tule toimeen.

Jos on vaikkapa raksaduunari, jolla menee selkä 50-vuotiaana, niin ei se auta yhtään mitään, että sellainen superkarttuma on siellä yläpäässä.

Ville-Pekka Sorsa

Sorsan mukaan Suomessa sijoitustoiminta toimii jopa erittäin hyvin. Esimerkiksi työeläkejärjestelmässä suuren mittakaavan virheitä on vaikea tehdä, koska rahastojen sääntely on hyvin tiukkaa.

- Vaikka rahasto olisi kaikkein mustimmassakin veroparatiisissa, niin siitä huolimatta pitää ottaa selville, ketkä näitä tekevät, millaisia riskejä siihen sisältyy ja niin edelleen. Suomalaiset eläkeyhtiöt ovat tehneet tässä varsin hyvää työtä. Menetykset, mitä oli finanssikriisin aikaan, eivät näytä pidemmässä juoksussa kovin suurilta ja sieltä tultiin kyllä takaisin.

- Eli en näistä suomalaisista, lakisääteisistä työeläkevaroista olisi mitenkään huolissani.

Sen sijaan yksityisiä eläkesäästöjä sijoittaessa pitää Sorsan mukaan olla tarkkana sen suhteen, minkä verran riskejä halutaan ottaa. Esimerkiksi Virossa paikallisiin sijoituksiin ja velkakirjasijoituksiin on Sorsan mukaan sisältynyt valtavia ongelmia.

- Finanssikriisin jälkeen Virossa paljastui todella suuria väärinkäytöksiä ja johdon mokia. Eli pitää olla tarkkana, mihin omat rahat laittaa. Eikä kannata lähteä siihen kaikkein epämääräisimpään rahastoon mukaan.

Superkarttuma hyödyttämään kaikkia

Vaikka Sorsa kehuukin suomalaisen eläkejärjestelmän toimivuutta, löytää hän siitä myös parannettavaa. Nykyinen eläkejärjestelmä suosii hyvätuloisia ja superkarttuma on tutkijan mukaan epäoikeudenmukainen.

- 63-68-vuotiaana karttuvat suuremmat eläkkeet hyödyttävät vain niitä, jotka pystyvät työskentelemään pidempään. Jos on vaikkapa raksaduunari, jolla menee selkä 50-vuotiaana, niin ei se auta yhtään mitään, että sellainen superkarttuma on siellä yläpäässä.

Sorsan mukaan superkarttuman ei pitäisi olla suunnattu vain niille, jotka pystyvät työskentelemään pidempään.

- Superkarttumasta voitaisiin tehdä sellainen mekanismi, että jos aloittaa eläkkeen nostamisen myöhemmin, niin se on suurempi. Sen pitäisi olla tarjolla kaikille.