Koira hakee metsästäjää tositarkoituksella

Kultainennoutaja mielletään usein sohvakoiraksi, leppoisaksi lemmikiksi, jonka kanssa käydään lenkillä ja leikitään yhdessä. Kajaanilainen kasvattaja kuitenkin vakuuttaa, että kultaisestanoutajasta on moneen muuhunkin aktiviteettiin, kuten metsästykseen.

luonto
Kultainennoutaja Soma.
Yle

Seitsemän vuotias Jali noutaa innokkaasti aamulla pakastimesta vedettyä varista. Varis toimii Jalille vielä oikean, tuoreen linnun korvikkeena. Pakastesaaliistaan huolimatta Jali on innokas noutaja.

Kun koira ymmärtää aseen liittyvän lintuun, se voi innostua. Ukkonen ja ilotulitukset saattavat pelottaa, koska niiden jäljiltä ei tipu lintuja.

Satu Härkönen

- Hän on kiinnostunut linnuista ja miellellään noutaakin niitä. Jali noutaa linnun ja tuo sen sitten ohjaajalle pehmeässä suuotteessa.

Kajaanilainen Satu Härkönen on kasvattunut kultaisianoutajia ennenkin. Hän toteaakin, että noutajat todella kaipaisivat noutamista ja metsästystä.

- Niitä ei juuri käytetä metsästykseen, eikä niillä kokeilla, innostuisivatko ne linnuista.

Härkönen pitää harmillisena, että ihmiset eivät juuri harjoita noutajiaan linnustuksen pariin. Hän arvioi Kainuun noin 500 noutajasta ehkä vain kymmenen prosentin olevan metsästyskäytössä. Härkönen ei itse harrasta metsästystä, mutta olisi valmis viemään Jalin metsästämään yhdessä jonkun metsästystä harrastavan kanssa.

- Toki ihan noin vain en voisi koiraa antaa. Koiran mukana metsällä täytyy olla tuttu ihminen ohjaamassa, tai koiran ja metsästäjän voi tutustuttaa toisiinsa ajan saatossa.

Jalin ensimmäinen metsästysreissu on aivan nurkan takana. Harjoituksissa kultainennoutaja onkin päässyt jo eläinten makuun, mutta varsinainen metsästyskokemus Jalilta vielä uupuu.

- Suomussalmella on mies, joka tahtoo lähteä Jalin kanssa metsälle. Sinne Jalia lähtee ohjaamaan siskonpoikani. Toivotaan, että koira pääsee tuoreen linnun makuun.

Kymmeniä metsästäjiä vailla koiraa

Härkönen uskoo pelkästään Kainuusta löytyvän kymmeniä metsästäjiä, joilta puuttuu oma koira. Koirien ja metsästäjien kohtaamismahdollisuudet ovat vain pienet. Myös tietoa uupuu.

Käyttäytymistä vieraan ihmisen kanssa on hyvä ensin seurata vaikka pihamaalla harjoitellen. Kaikki riippuu metsästäjästä ja koirasta.

Satu Härkönen

- Useimmat metsästäjät eivät miellä esimerkiksi kultaistanoutajaa metsästyskoiraksi, jolloin olen usein joutunut hieman "luennoimaan" aiheesta. Netistä löytyy myös Noutajapörssi, jossa koiranomistajat voivat ilmoittaa tarjoavansa koiraa, ja metsästäjät taas kaipaavansa koiraa. Sitten sovitaan metsästystreffejä.

Viestikulttuuri ei kuitenkaan ole Härkösen mukaan Kainuussa vielä kehittynyt. Hän kertoo esimerkiksi Oulun seudulla koirien ja metsästäjien kohtaavaan huomattavasti aktiivisemmin. Härkönen korostaa ohjaajan mukana olon tärkeyttä, ainakin alkuun.

- Eihän koira tunne metsästäjää automaattisesti. Käyttäytymistä vieraan ihmisen kanssa on hyvä ensin seurata vaikka pihamaalla harjoitellen. Kaikki riippuu metsästäjästä ja koirasta.

Metsästysvietti voi Härkösen mukaan noutajalla olla piilossa ja vaatia herättelyä.

- Osalla se on ihan pinnassa. Esimerkiksi variksen siipeä näyttämällä voi saada koiran hoksaamaan mistä on kyse.

Noutajista puhuttaessa Härkönen uskoo periaatteessa koirasta kuin koirasta tulevan metsästyskelpoisen.

- Toki niissä on yksilöitä: osa pelkää aseiden pauketta ja se saattaa olla este metsästyskäytölle. Näitäkin asiota voidaan kuitenkin harjoitella, niin sanotusti siedättää. Kun koira ymmärtää aseen liittyvän lintuun, se voi innostua. Ukkonen ja ilotulitukset saattavat pelottaa, koska niiden jäljiltä ei tipu lintuja.

Koira odottaa mahdollisuutta

Härkönen toivoo metsästäjien antavan noutajille mahdollisuuden.

Esimerkiksi variksen siipeä näyttämällä voi saada koiran hoksaamaan mistä on kyse.

Satu Härkönen

- On paljon noutajia, jotka eivät ole saaneet edes kokeilla, miten ne esimerkiksi kuollutta varista noutavat. Olisi hienoa, jos omistajat kokeilisivat koiriensa kanssa erilaisia harrasteita.

Ihmisten väsyessä ja turhautuessa tyhjin käsin palaamiseen metsästysretkeltä, koira on aina valmis uuteen reissuun.

- Ei koira muista vaikka edellinen kerta olisi vähän huonommin mennytkin. Niillä on metsässä niin paljon muutakin nähtävää ja haisteltavaa, että ne ovat aina mielellään ja terävinä lähdössä mukaan.

Härkönen muistuttaa myös haavakoista, joiden löytäminen ilman koiraa on miltei mahdotonta. Koira olisi hyödyksi tässäkin.

- On surullista, että maastoon jää haavoittuneita saaliseläimiä. Senkin takia jokaiselta metsästäjältä tulisi löytyä koira, joka hoitaisi homman loppuun, ja pääsisi kaislikkoon tai pusikkoon hakemaan eläintä.