Lapissa puukauppa takkuaa edelleen

Lapissa yksityismetsien puunmyynti on edelleen jatkanut alamäkeä. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla tammi-elokuun puunmyynti on sujunut edellisvuotta paremmin, mutta Lapissa sen sijaan ollaan alkuvuoden myynnissä noin 6 prosenttia jäljessä edellisvuodesta. Lapissa puun myynnissä ollaan jäljessä myös aiemmista vuosista.

Valtavat pinot puuta Rovaniemen rautatieaseman lähellä. Kuva: Tanja Männistö / Yle

Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton johtajan Jukka Aulan mukaan Lapin osuus Pohjois-Suomen puukaupasta on noin 30-40 prosenttia. Suurin puunmyyntialue on Pohjois-Pohjanmaa ja sitten tulee Kainuu.

- Jos ajatellaan, että Lapissa olisi myyty normaalisti niin se olisi tarkoittanut noin 100 000 kuutiota enemmän puuta. 20 euron keskihinnalla se on tietysti pari miljoonaa, että kyllä sillä siinä mielessä on merkitystä.

Koko Pohjois-Suomessa alkuvuoden puukauppa on vilkkaan alkuvuoden ansiosta 10 prosenttia viime vuotta edellä. Lapin puukauppaa vaikeuttaa tukkipuun alhainen hinta ja kysynnän heikkous. Lapissa seisovat Peuravuonon, Karihaaran sahat sekä Ruotsissa rajan takana olevat Seskarön ja BAC:n sahat.

Pohjanmaan ja Koillismaan PK-sahat sen sijaan toimivat täysillä ja se selittää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hyvän tilanteen. Kuusamon Pölkky ostaa toki tukkia myös Lapista, mutta sen tarve ei riitä parantamaan Lapin tukkipuun myynnin tilannetta.

Lapissa tukista maksetaan 2-4 euroa vähemmän kuin viime vuonna ja sekin osaltaan vaikuttaa puun myynnin innokkuuteen. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hintataso on säilynyt viimevuotisella tasolla.

Tienvarsileimikot kelpaavat talvileimikot eivät

Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen kautta kulkee 80-90 prosenttia Sodankylän yksityismetsänomistajien puunmyynnistä. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Teuvo Tapanisen mukaan teiden varsilla olevat leimikot ovat helposti myytävissä.

- Kauppa on käynyt hyvin varsinkin tienvarsileimikoissa, jotka voidaan korjata kesäkelillä. Parhaissa leimikoissa on voinut olla tuhansien eurojen eroja eli kilpailu tienvarsileimikoista on kova. Talvileimikoiden osalta on tilanne päinvastainen. Ostajista on suorastaan pulaa. Minullakin on tällainen iso keskittymä jota olen yrittänyt kohta vuoden myydä. Ei ole juuri tarjouksia tullut.

Tapanisen mukaan kiinnostusta kyllä on, mutta tarjouksia ei uskalleta tehdä.

- Talvileimikot ovat monesti jänkien tai jokien takana ja niihin joudutaan tekemään talvitie. Nyt kun ollut lämpimiä talvia eikä ole jängät jäätyneet niin yhtiöillä on vähän mennyt uskallus heikommaksi. Ei oteta enää riskejä.

Teuvo Tapanisen mukaan tukin alhaisen hintatason vuoksi päätehakkuissa hinnat ovat olleet laskemaan päin viimeisen kolmen vuoden aikana. Harvennushakkuissa hinta on pysynyt entisellään.

- Siksi me olemmekin keskittyneet tänä vuonna enämpi harvennushakkuisiin. Harvennushakkuissa tulee 20-30 prosenttia tukkia ja kuitupuuta loput.