Kalastusmatkailuyrittäjät harmissaan ministeriön lohikiintiöesityksestä

Kymijoen alueella palveluitaan tarjoavat yrittäjät ovat huolissaan alan tulevaisuudesta, mikäli maa- ja metsätalousministeriön esitys lohikiintiöistä toteutuu. Ministeriö esittää lohikiintiöistä päättävälle Euroopan komissiolle pienempää leikkausta Suomenlahden kiintiöön kuin komissio on esittänyt. Se vaarantaisi Kymijoen lohen poikastuoton, uskovat matkailuyrittäjät. Ministeriöstä rauhoitellaan.

luonto
Mies kalastaa Kotkan Korkeakosken kalastuslaiturilla.
Mika Moksu / Yle

Kymijoella kalastusmatkailijoita opastava yrittäjä Kari Lossi on näreissään maa- ja metsätalousministeriön esityksestä Suomenlahden lohikiintiön leikkauksesta. Ministeriö kun on eri linjoilla lohiintiöistä päättävän Euroopan komission kanssa. Komissio jätti elokuussa esityksen, että Suomenlahden osalta lohikiintiötä tulisi leikata 53 prosenttia nykyisestä 14 000 kalan kiintiöstä.

Ministeriön mielestä leikkaus on liian raju ja se haluaisi pitää kiintiön lähempänä nykyisiä lukemia.

Kalastusmatkailuyrittäjän mielestä kiintiötä pitäisi karsia tuntuvasti, ettei jo nyt uhanalainen lohi vaarantuisi enempää ammattikalastuksen vuoksi.

- Ei tämä esitys mikään yllätys ole, kyllä minä tämäntyyppistä ehdotusta osasin odottaa, sanoo kalastusmatkailuyrittäjä Lossi.

Ministeriö perustelee esitystään sillä, että Suomenlahdella kalastetaan pääasiassa istutettua ja viljeltyä kalaa. Ne erottaa luontaisesti lisääntyneestä siten, että istukkailta on leikattu lohikaloilla oleva rasvaevä pois. Ministeriön mukaan lohikiintiön pienentäminen ei myöskään vaarantaisi Viron villilohikantaa.

- Toivomme, että eväleikkausta käytettäisiin nykyistä enemmän, jotta kalastusta voitaisiin säädellä oikein, sanoo valtiosihteeri Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä.

Nykykiintiössä puolet liikaa

Erikoiseksi ministeriön haluttomuuden lohikiintiön suurempaan leikkaamiseen tekee se, että jo nyt Suomenlahden lohisaalis jää noin puoleen sallitusta. Siis lähelle komission esittämää määrää. Saalis jää kiintiöön nähden alhaiseksi sen vuoksi, että ammattikalastajat eivät tahdo kalastaa lohta. Lohen uhanalaisuudesta virinnyt keskustelu on hillinnyt lohen kuluttajakysyntää, mikä on laskenut hintaa. Tämä yhtälö saa kalastusoppaan kihisemään.

- Ministeriön linja on pahasti vinossa ammattikalastuksen suuntaan. Se on haitaksi meidän elinkeinollemme, sillä kalastusmatkailu ei lohikantaa verota. Esimerkiksi meidän yrityksemme matkoilla viimeisen kolmen vuoden aikana on otettu vain kaksi lohta eräksi, loput vapautetaan punnitsemisen ja valkokuvaamisen jälkeen, kertoo kalastusmatkailuyrittäjä Kari Lossi Kymi Fishing Oy:stä.

Ministeriöstä rauhoitellaan. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki sanoo, että kiintiö ei ole vain saaliin enimmäismäärä, vaan myös eräänlainen puskuri.

- Esimerkiksi päättynyt lohenkalastuskausi lopetettiin hyvissä ajoin, ettei kiintiö ylity. Saalis jäi myös selkeästi alle enimmäismäärän, Artjoki muistuttaa.

Korkeakosken kalatie pelastaa paljon

Kalastusmatkailuyrittäjiä kismittää lohikiintiökiistelyssä myös ajankohta. Hiljattain syntyi päätös siitä, että Kymijoen lohikannan elvyttämiseksi ryhdytään ensi vuonna rakentamaan kalaporrasta Kotkan Korkeakoskeen. Hankkeeseen tulee valtion rahaa runsaat miljoona euroa. Kalatien ansiosta lohen lisääntymisalueiden pinta-ala jopa viisinkertaistuu.

- Kalatielle annettiin rahaa, koska Kymijoki on hieno kalastusalue. Kalatien avulla lisätään kalastusmahdollisuuksia alueella, sanoo valtiosihteeri Artjoki.

Lohesta elantonsa saava Lossi olisikin toivonut ministeriöltä muutaman vuoden tuumaustaukoa ja nykyistä pienempää lohikiintiötä, jotta Korkeakosken kalatien vaikutus lohikantaan alkaisi näkyä. Lossi sanoo, että koko maan ammattikalastuksessa lohen kohdalla rahaa liikkuu vuositasolla noin miljoona euroa, mutta Kymijoella pelkässä kalastusmatkailussa rahavirta on kaksinkertainen. Miehen huoli elinkeinon tulevaisuudesta on ymmärrettävää, mutta hän vakuuttaa taustalla olevan myös aitoa huolta lohen tulevaisuudesta.

- Me Kymijoen kalastusmatkailuyrittäjät tapaamme toisiamme paljon. Tavatessamme me emme puhu bisneksistä, vaan lohen hyvinvoinnista. Huolestamme kertonee sekin, että me kunnostamme yhdessä lohen kutupaikkoja, Lossi vakuuttaa.

Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki rauhoittelee huolestuneita. Vaikka nyt keskustellaan siitä, kuinka paljon tai vähän Suomenlahden lohikiintiötä pienennetään, on Artjoen mukaan ministeriössä täysi valmius myös pienentää lohikiintiötä reilustikin, mikäli tarve niin vaatii.

- Olennainen tavoite on, että Kymijokeen pääsee enemmän lisääntyviä lohia. Kalastuspaineen kasvattaminen ei ole kenenkään tavoite, hän painottaa.