1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suurlähettiläs liputtaa voimakkaasti Guggenheimin puolesta: Hienosta kaupungista poikkeuksellisen hieno kaupunki

Pian Suomesta lähtevän Bruce Oreckin mielestä Guggenheimissa ei ole kyse taideteoksista seinillä, vaan Helsingin mahdollisuudesta maailman huipulle.

Kotimaan uutiset
Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck.
Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck.Yle

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck innostuu usein, mutta Guggenheimista puhuessaan hän tuskin pysyy nahoissaan.

Oreckin mielestä uuden sukupolven luovat keksijät voivat asua missä päin maailmaa tahansa, kaikki kilpailevat heistä. He haluavat asua nimenomaan poikkeuksellisen hienoissa kaupungeissa – ja Guggenheim auttaisi tekemään Helsingistä sellaisen.

Suurlähettiläs Oreckin mielestä edes turisteja ei houkutella sillä taiteella, mitä museoiden seinillä roikkuu, vaan rakennus ratkaisee.

- Arkkitehtuuriset ikonit luovat sykettä ja tekevät ainutlaatuisen urbaanin ympäristön.

Oreckin mukaan ikoninen arkkitehtuuri määrittää kaupungin, mistä hän ottaa esimerkiksi Sydneyn oopperatalon. Ei ole väliä, kuinka moni käy siellä oopperassa, mutta oopperatalostaan kaupunki tunnetaan.

Oreck kertookin tehneensä paljon työtä sen eteen, että Guggenheim saataisiin Helsinkiin. Hänen mielestään Guggenheimissa on kyse jopa siitä, miten relevanttina Suomi säilyy alkavalla vuosisadalla. Oreckin pesti Suomessa päättyy näillä näkymin loppuvuodesta, luultavasti marraskuun jälkeen. Yhden maamerkin hän on jo saanut lähetystöalueelle, kun vanhasta toimistotalosta kuoriutui puoli vuotta sitten innovaatiokeskus, ja uusi lähetystörakennus valmistuu ensi vuonna, mutta Guggenheim olisi toista kaliiperia.

Talous määrittelee puolustusratkaisut

Tuskin vierähtää viikkoa, jolloin Oreck ei joutuisi arvioimaan Suomen Nato-jäsenyyttä tai Venäjää.

Ensin Yhdysvaltain virallinen linja.

- Natoon tai ei, valinta on yksinomaan suomalaisten oma päätös, Oreck muistuttaa.

Samaan hengenvetoon Oreck kuitenkin arvelee, että talous tulee määrittelemään ”prosessin” Nato-jäsenyydestä. Oreckin mielestä vain suurvallat pystyvät nykyisin huolehtimaan yksin omasta puolustuksestaan.

Syynä tähän on puolustusteknologian kalleus. Kaikki uudet asejärjestelmät maksavat paljon enemmän kuin niillä korvattavat vanhat aseet.

Oreckin mielestä Suomella onkin ennen pitkää edessään valinta: Joko puolustusmenoja on lisättävä dramaattisesti puolustuksen ylläpitämiseksi tai Suomen on etsittävä muita vaihtoehtoja, jotka ”lisäävät määrällistä voimaa”.

Murheina NSA ja Washington

Yhdysvaltain diplomaatit ovat joutuneet viime kuukausina selittelemään parhain päin Kansallisen turvallisuuspalvelun NSA:n urkintaskandaalia.

Oreckin mukaan Suomen-suurlähetystössä ei toimi NSA:n työntekijöitä eikä suurlähetystössä ole NSA:n käyttämää tekniikkaa.

Kun Oreck tapasi suomalaistoimittajia Yhdysvaltain-suurlähetystössä maanantaiaamuna, ainoa kysymys, joka veti Oreckin hiljaiseksi, oli NSA:n muihin maihin kohdistuva vakoilu. Oreckin mielestä tiedonhankintaa on arvioitava uudelleen, kuten Valkoinen talo on ilmoittanut.

Oreck haluaisi kääntää keskustelun kyberturvallisuuteen. Oreck ottaa esimerkiksi kuvitellun tilanteen, jossa Venäjä haluaisi jostain syystä rangaista Suomea.

- Olisiko todennäköisempää, että Venäjä lähettäisi joukkoja rajan yli, vai ryhtyisi kyberhyökkäykseen, jolla lamaannutettaisiin junat, pankit, sairaalat ja lentoliikenne, Oreck kysyy.

Kyberturvallisuus on Oreckin mukaan vuosisadan suuri turvallisuushaaste kaikille maille, koska koko elämämme riippuu netistä.

Akuutimpi murhe Oreckille on kuitenkin Washingtonin byrokratia ja budjettikiistan takia uhkaava liittovaltion työntekijöiden pakkoloma.

Lähetystön toiminta jatkuu kuitenkin normaalisti, vaikka palkanmaksu takkuilisi.

Lue seuraavaksi