Työministeri Ihalainen: Thaipoimijakiista pakottaa tarkastamaan marjabisneksen pelisäännöt

Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan kaikki marjafirmat eivät ole hoitaneet asioitaan huonosti, mutta meneillään oleva kiistatilanne pakottaa kuitenkin tarkastamaan marjabisneksen säännöstöä uudestaan. Ihalainen uskoo, että ratkaisu bisneksen ongelmiin löytyy työmarkkinajärjestöjen puolelta sekä viranomaisten yhteistyötä tiivistämällä. Poimijat itse toivovat bisnekseltä konkreettisia asioita.

Kotimaa
Thaipoimijat marjanpoimijat
Thaipoimijat surevat kotimaassa odottavia velkataakan seurauksia.Yle Uutiset / Isto Janhunen

Ber-Ex Oy:n kanssa kiistoihin joutuneet viisikymmentä thaipoimijaa ovat yhä Suomessa. Paluupäivä kotimaahan ei ole vieläkään tiedossa ja poimijat taistelevat yhä oikeuksistaan ja palkkioiden saamisesta. Viime viikolla thaipoimijat vierailivat eduskunnassa, SAK:lla ja Puuliitossa.

Ulkoministeriö ja Luonnontuoteteollisuusyhdistys kokoontuivat viime torstaina ulkoministeriön johdolla palaveriin, jonka tarkoituksena oli puntaroida marjabisneksen pelisääntöjä uudelleen. Luonnontuoteteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Vernu Vasunnan mukaan mitään konkreettista ei vielä ensimmäisellä kokoontumiskerralla saatu aikaiseksi.

Työministeri Lauri Ihalaisen mukaan myös työ- ja elinkeinoministeriö on valtiosihteeri Metsämäen johdolla kutsunut koolle eri ministeriöiden edustajia keskustelemaan siitä miten marjabisneksen pelisäännöt saadaan niin selkeiksi, ettei tällaisiin ongelmiin enää törmätä.

- Sen ohella, että ulkoministeriö käy marjafirmojen kanssa viisumeihin liittyviä pelisääntökeskusteluja, on tarpeen tarkistaa myös koko bisneksen pelisäännöt, ettei meidän tarvitse ensi kesänä todistaa tämäntyyppisiä ongelmia joiden keskellä nyt olemme, kertoo ministeri Ihalainen Yle Uutisten Suoralle linjalle.

Ihalainen peräänkuuluttaa marjanpoimijoille myönnettävien viisumien ennakko- ja jälkikäteistarkastuksen tehostamista, sekä vastuuta siitä, että thaimaalaiset marjanpoimijat saavat varmasti oikeaa tietoa marjabisneksen käytänteistä liittyen työoloihin ja palkkionmaksuun.

- Koska tämä asia kuuluu useamman ministeriön alaisuuteen, on viranomaisten keskinäistä yhteistyötä tiivistettävä. Tämä on ainakin asia, joka tullaan tekemään, sanoo työministeri.

Ihalaisen mukaan asiasta on keskusteltava työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön ja sisäministeriön kesken. Ihalainen uskoo, että metsämarjojen poimintaan liittyvien sääntöjen päälle on syytä nimetä yhdyshenkilö.

SAK ja Puuliitto seisovat poimijoiden takana

Työministeri Ihalainen heittää haastetta työmarkkinajärjestöjen puoleen. Ihalaisen mielestä suurin ongelma asian ratkaisemisessa on se, ettei poimijoilla ole työsuhdetta, vaan he ovat tulleet Suomeen ammatinharjoittajina.

- Työehtosopimukset, työsuojeluvalvonta, työlainsäädäntö ja työaika eivät koske näitä ihmisiä. On vaikeaa rakentaa palkkausjärjestelmiä, kun ei ole työsuhdetta takana.

Ihalaisen mukaan työmarkkinaosapuolien pitäisi miettiä yhteisiä pelisääntöjä, jotka koskisivat myös luonnonmarjoja poimivia ulkomaalaisia työntekijöitä. Vaikka pohdinnoissa ei työsuhdeperustaa syntyisikään, Ihalainen uskoo silti, että jotain sellaista saataisiin aikaan, joka laukaisisi palkkausongelmatilanteen.

Työehtosopimukset, työsuojeluvalvonta, työlainsäädäntö ja työaika eivät koske näitä ihmisiä. On vaikeaa rakentaa palkkausjärjestelmiä, kun ei ole työsuhdetta takana.

Työministeri Lauri Ihalainen

SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiaisen (siirryt toiseen palveluun) mukaan on käsittämätöntä, että Suomen kaltaiseen oikeusvaltioon voidaan tuoda ammatinharjoittajiksi köyhiä ihmisiä lähes 8 000 kilometrin päästä ja että heidät jätetään oman onnensa nojaan, kun he yrittävät pitää kiinni oikeuksistaan ja ihmisarvostaan.

Tukiaisen mukaan marjanpoimijoiden tilanteeseen on olemassa yksinkertainen ratkaisu: heitä on kohdeltava työntekijöinä ja sovellettava heihin Puuliiton valmiiksi neuvottelemaa maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Puuliitolla on siis olemassa jo valmiit työehtosopimuksen rakenteet, joiden piiriin metsämarjojen poimijat voidaan ottaa.

Lisäksi Tukiainen huomauttaa, että thaimaalaiset näyttävät olevan täysin oikeudettomassa asemassa tällä hetkellä ja vetoaakin hallitukseen, että epäselvyydet marjabisneksessä selvitetään mahdollisimman pian.

Keskusteltuaan thaipoimijoiden kanssa, myös Puuliiton (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtaja Sakari Lepola on sitä mieltä, että poimijoita on kohdeltava työntekijöinä.

Kuullaanko neuvotteluissa poimijoita?

Luonnontuoteteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Vernu Vasunnan mukaan myös poimijoita itseään olisi hyvä kuulla neuvotteluissa. Tällä hetkellä ulkoministeriön Bangkokin pää on hoitanut poimijoiden kuulemisen.

- Olisi varmasti hyvä kuulla juuri näitä poimijoita. Lehdistä lukemalla ei totuutta voi saada selville, kun ei tiedä mikä on faktaa ja mikä fiktiota, sanoo Vasunta.

Yle Uutiset Suora linja tapasi thaimaalaiset marjanpoimijat Vartiokylän työväentalolla Helsingissä. Poimijat itse toivovat marjabisnekseltä hyvin konkreettisia asioita. Heille tärkein asia on se, ettei tappiolle joutuisi jäämään missään olosuhteissa.

- Meille maksettavista palkkioista pitäisi olla selkeät säännöt, niin ettei jouduta tappiolle. Marjafirmojen olisi hyvä taata kunnollinen majoitus ja muut perustarpeet, jotta työn tekeminen itsessään olisi helpompaa, kertoo Sukjai Thongsri, joka on yksi Ber-Exin kanssa kiistaan joutuneista viidestäkymmenestä poimijasta.

Thongsrin mukaan Ber-Exin kaltaisten yritysten pitäisi ottaa enemmän vastuuta asioista. Poimijoita ei saa jättää missään olosuhteissa heitteille.

- Työnantajan pitäisi hoitaa meitä paremmin. Työnantaja voisi vaikka kysyä, miten työpäivä on mennyt ja paljonko marjoja on noukittu. Ennen kaikkea meitä pitäisi kohdella työläisinä, ei orjina, sanoo Thongsri.

Erityisen tärkeänä poimijat pitävät palkkion maksuun liittyviä käytänteitä. Poimijoiden mukaan Ber-Ex Oy ei ole maksanut heidän palkkioitaan oikein. Poimijoiden mukaan heistä kolmellekymmenelle on maksettu palkkiot, mutta niistäkin on lyhennetty yllättäviä kuluja, kuten paluulentoihin liittyviä lainoja.

Työnantaja voisi vaikka kysyä, miten työpäivä on mennyt ja paljonko marjoja on noukittu. Ennen kaikkea meitä pitäisi kohdella työläisinä, ei orjina.

Sukjai Thongsri, thaipoimija

Poimijat eivät ymmärrä Ber-Exin ja Thaimaan suurlähetystön tekemää sopimusta paluulennoista. Poimijat olivat itse maksaneet alkuperäiset paluulentonsa, jotka Ber-Ex Oy:n toimitusjohtaja Kari Jansa aikaisti. Nyt yritys vaatii jokaista poimijaa maksamaan 150 euroa uudesta paluulennosta.

- Emme ymmärrä, miksi Ber-Ex sanoo, että olemme heille velkaa esimerkiksi lentolipuista, koska olemme ottaneet velan Thaimaassa, kertoo poimija Chaimongkon Wongsa.

Wongsa on Suomessa jo viidettä kertaa poimimassa marjoja, eikä koskaan ole törmännyt vastaavanlaisiin ongelmiin. Myös Thaimaan suurlähetystön apu on ollut poimijoille pettymys. Erityisen pettymyksen poimijoille tuotti lähetystön tapa toimia palkkioneuvotteluissa Ber-Exin kanssa.

- Lähetystö yritti saada meidät lähtemään ilman palkkioita. Lähetystön mukaan kaikki tämä kohtelu olisi pitänyt vain hyväksyä. He eivät yrittäneet saada asiaan mitään ratkaisua, kuvailee Wongsa pettymystään.

Poimijat kysyvätkin suoraan, että jos Ber-Ex ei kanna vastuuta palkkioiden maksamisesta, niin kuka sitten kantaa, eli kuka maksaa heidän palkkansa.