Muuttomatka on linnulle rankka rupeama - väsähtäneen hippiäisen saa kiinni paljain käsin

Syysmuutto on monilla linnuilla täydessä vauhdissa. Pitkä muuttomatka on koettelemus, jonka varalle lintulajeilla on erilaisia strategioita.

luonto
Grafiikka muuttolintujen muuttoreiteistä.
Yle Uutisgrafiikka

Lintujen syysmuutto on huipussaan. Suurin osa kurjista ja hanhista on jo lähtenyt kohti lämpimämpiä maita. Matkat ovat pitkiä ja vaativat linnuilta paljon.

- Monet linnut tankkaavat rasvaa muuttomatkaa varten niin paljon, että painoa voi tulla puolet lisää, kertoo tohtorikoulutettava Kalle Meller Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Euroopan pienin lintu, vain viisi grammaa painava hippiäinen kuluttaa energiansa meriä ylittäessään usein niin loppuun, että ne voidaan mantereella saada kiinni paljain käsin.

Eri lintulajeilla on erilaisia muuttostrategioita: jotkut muuttavat lyhyissä erissä ja pysähtyvät aina välillä ruokailemaan, toiset taas lentävät yhtäjaksoisesti tuhansiakin kilometrejä.

- Esimerkiksi haarapääskyt nappailevat hyönteisiä samalla, kun muuttavat. Samoin kalatiirat kaloja ja varpushaukat yhtä aikaa muuttavia pikkulintuja, Keller luettelee.

Merien ylittäminen raskasta

Merialueiden ylittäminen on linnuille rankkaa, sillä meren yllä on hankalampi ruokailla.

- Esimerkiksi Euroopan pienin lintu, vain viisi grammaa painava hippiäinen kuluttaa energiansa meriä ylittäessään usein niin loppuun, että ne voidaan mantereella saada kiinni paljain käsin. Niin pienen linnun on vaikea kerätä suuria rasvavarastoja muuttomatkaa varten, kuvailee Meller.

Hippiäinen rengastettavana Hangon lintuasemalla 29. syyskuuta.
Hippiäinen rengastettavana Hangon lintuasemalla 29. syyskuuta.Yle

Mitä pienempi lintu on, sitä enemmän se on säiden armoilla. Parvessa muuttaminen voi suojata saalistukselta, mutta pikkulinnuiilla se ei tuo energiansäästöä. Sen sijaan isommat linnut, jotka muuttavat aura- tai jonomuodostelmissa, pystyvät vähentämään ilmanvastusta ja säästävät näin voimia.

Lisäksi joillakin pitkän matkan muuttajilla lisääntymis- ja ruuansulatuselimistöt menevät muuttomatkan ajaksi säästöliekille. Monet Afrikkaan muuttavat hyönteissyöjät eivät pysty ensimmäisenä muuton jälkeisenä päivänä syömään mitään, koska ruuansulatusjärjestelmän pitää ensin palautua.

Varpuslinnut tekevät muutaman vuoden elämässään vain pari muuttomatkaa. Sen sijaan jopa kolmikymppisiksi elävät kihut ja tiirat ehtivät varsin kokeneiksi muuttajiksi. Kokeneisuus on muuttomatkoilla valttia. Nuoret linnut menehtyvät reissulle useammin kuin vanhemmat.

Kurki voi lentää satoja kilometrejä vuorokaudessa

Komeissa auroissa muuttavilla kurjilla on kaksi erillistä talvehtimisaluetta: toinen Espanjassa, toinen Unkarissa. Jos talvi on kylmä, kurjet saattavat siirtyä sieltä vielä etelämmäksikin Välimeren rantavaltioiden alueelle. Eteläisin löytö Suomessa kesän viettäneestä kurjesta on tehty Etiopiasta. Kurjet saattavat syysmuutollaan taivaltaa jopa 316 kilometriä vuorokaudessa.

Monet linnut tankkaavat rasvaa muuttomatkaa varten niin paljon, että painoa voi tulla puolet lisää.

Pisimpiä muuttomatkoja Suomessa kesänsä viettävistä linnuista tekevät kala- ja lapintiirat sekä merikihu. Kaukaisin Suomesta lähtenyt kalatiira on löydetty Australiasta noin 15 350 kilometrin päästä.

- Kalatiira on valon lintu, joka pyrkii viettämään elämänsä mahdollisimman valoisissa paikoissa: kesät pohjoisessa, talvet eteläisillä merillä, kuvailee Kalle Meller.

- Kalatiira on ns. avovesilintu, joka lentelee ympäri läntisen ja eteläisen Afrikan rantavesiä. Rengaslöydöt antavat sen talvilevinnäisyydestä hieman vääristyneen kuvan, koska havaintoja tulee käytännössä vain rannikolta. Kovaa vauhtia yleistyvät satelliittiseurantamenetelmät tulevat mullistamaan käsitykset monien merilintujen liikkeistä ja talvehtimisalueista, hän uskoo.

Afrikan talvehtijoita ovat myös maalaistalojen pihapiireistä tuttu haarapääsky sekä suurikokoinen petolintu sääksi. Sääksi talvehtii pääasiassa Länsi-Afrikassa, mutta kauimmaiset ovat taivaltaneet Etelä-Afrikkaan asti, noin 10 300 kilometrin päähän Suomesta.

Myös punavarpunen on pitkän matkan lintu. Sen talvehtimisalue ulottuu Intiasta Thaimaahan ja Etelä-Kiinaan. Sen sijaan punarinnat, haahkat ja varpushaukat jäävät talveksi manner-Eurooppaan. Rannikkoseutujen merilintu haahka talvehtii Tanskan vesiltä aina Hollannin rannikolle saakka. Varpushaukkoja taas voi löytää koko matkalla Suomesta Ranskaan ja idempänä aina Balkanille ja Tsekkiin asti.