Vanha maataloustuki kuolee, "kauan eläköön 149 A"

Suomi-pykälä oli kokoomuslaisen Petri Sarvamaan kädenjälkeä. Maataloustukien päällä leijuu kuitenkin iso kysymysmerkki, toppuuttelee keskustan europarlamentaarikko Riikka Pakarinen.

Kotimaa

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) esitys maataloustuesta on turvaamassa tuhansia suomalaisia maatiloja seitsemäksi vuodeksi. Termien tasolla 141-tuki käytännössä päättyy, mutta tilalle on tulossa Brysselissä maanantaina synnytetty numerohirviö.

– 141 kuolee, kauan eläköön 149 A. Sisältö on käytännössä aivan sama, erilaisilla järjestelyillä, tiivistää Sarvamaa.

– Tämä on tärkeä päivä suomalaiselle ruoantuotannolle.

Esityksessä Suomen kansallinen tuki sisällytettäisiin EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Sarvamaa huomauttaa, että vielä vuoden 2020 lähestyessäkin Suomi-pykälä olisi neuvotteluissa pohjalla mukana.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan varajäsen Riikka Pakarinen (kesk.) on kuitenkin epäileväinen ja huolissaan tuen jatkumisesta vuoden 2020 jälkeen. Hän jarruttelee suitsutusta päätöksestä jo sillä, että se on vielä siunattava Eurooppa-neuvostossa ja hyväksyttävä EU-parlamentin äänestyksessä.

– Rahaa pitää myös löytyä. Toivon riuskoja otteita hallitukselta, jotta Etelä-Suomen viljelijät eivät joudu pettymään, Pakarinen sanoo.

EU:n maatalousvaliokunta päätti maanantaina, että Suomi saa maksaa kansallista tukea myös jatkossa jossain muodossa. Suomen väliaikainen lupa 141-tukiin on päättymässä vuoden vaihteessa. Alun perin Suomi sai tuet uutena jäsenenä liittyessään EU:hun. Esimerkiksi sika- ja siipikarjatiloilla jopa 70 prosenttia käteen jäävistä tuloista tulee 141-tuen kautta.

Euroopan yhteinen maatalouspolitiikkakausi kattaa vuodet 2014–2020.