Homopropagandalakia valvotaan Venäjällä tiukasti – jopa erilaisiin symboleihin puututaan

Viime päivinä on uutisoitu paljon oikeustoimista Venäjällä. Sen lisäksi, että Suomen ja Venäjän lait poikkeavat toisistaan, asioiden käsittelyä vaikeuttaa mentaliteetti, jolla lakia Venäjällä sovelletaan. Tällä hetkellä homopropagandalakia valvotaan tarkasti.

Kotimaa
Kaksi ihmistä suutelee toisiaan Putinin pahvinaamarit kasvoillaan. Kuva on mielenosoituksesta Pariisista 8. syyskuuta 2013.
Christophe Karaba / EPA

Viime päivinä on uutisoitu suomalaisista, jotka ovat joutuneet tekemisiin venäläisten viranomaisten kanssa. Suomalaisen Greenpeace-aktivisti on tutkintavankeudessa Murmanskissa epäiltynä merirosvouksesta.

Syyskuun lopulla suomalainen asianajaja joutui pidätetyksi Moskovassa. Hän joutui turvautumaan suurlähetystön apuun huonoksi kuvaamansa kohtelun takia. Tämän lisäksi mies tarvitsi suomalaisen rajavartijan apua passinsa takaisinsaamiseksi.

Asianajajalle oli ilmoitettu pidätyksen syyksi Venäjän lain 27. artikla, jonka sisältöä hänelle ei Aluepalautus ry:n mukaan tarkemmin vaivauduttu selittämään.

Muun muassa Venäjän rikosoikeutta tutkinut rikostarkastaja Jarmo Koistinen toteaa, että asianajajan tapauksessa ei todennäköisesti ole kyse rikosepäilystä, vaan tapauksessa on sovellettu hallinnollisten lainrikkomusten lakia.

– Suomen oikeusjärjestyksessä Venäjän hallinnollisia lainrikkomuksia vastaavat teot ovat yleensä rikoksia. Sen sijaan merirosvous on törkeä rikos, se on Venäjällä samassa rikoslain luvussa kuin terrorismi, Koistinen sanoo.

– Pitää tosin muistaa, että merirosvouteen kuuluu väkivalta tai sillä uhkaaminen.

Koistisen mukaan onkin mielenkiintoista nähdä, miten tätä tullaan Venäjällä Greenpeace-aktivistien kohdalla arvioimaan.

– Mielestäni tämän voisi nähdä myös ennakkotapauksena. Venäjän näkökulmasta kyse on uudentyyppisestä ympäristöaktivistitoiminnasta, johon maassa ei ole totuttu ja siksi Venäjä pyrkii pelotevaikutukseen.

Venäjällä toimineiden aktivistien merirosvousta on hankala rinnastaa esimerkiksi Afrikan rannikolla toimineisiin merirosvoihin.

– Greenpeace-aktivistien toiminta perustunee väkivallattomaan mielenosoittamiseen, kun taas Afrikassa kyse on todellisesta omaisuuteen kohdistuvasta merirosvouksesta ja väkivallan käytöstä, Koistinen toteaa.

Oikeuksia myös pidätetyllä

Koistisen mukaan on muistettava, että Venäjällä pidätetyllä on oikeuksia ja ne on kirjattu lakiin.

– Se, miten lainsoveltamismentaliteetti toimii, on eri asia. Lain tulkinnassa valtion etu on yhä usein ensisijalla.

Ja tämä taas voi tarkoittaa yksilön oikeuksien heikkoa toteutumista käytännön tasolla. Mutta mitä oikeuksia pidätetyksi joutuneella suomalaisella sitten on Venäjällä?

– Kaikilla on esimerkiksi oikeus tulkkiin, oikeudelliseen avustajaan ja siihen, että omaisille ilmoitetaan pidätyksestä. Pöytäkirja tapahtumista pitää myös laatia ja perustella pidätyksen syy, Koistinen luettelee.

Kaikki riippuu loppujen lopuksi kuitenkin siitä, mistä henkilöä epäillään. Venäjällä hallinnollisten lainrikkomusten lain, eli niin sanotun pehmeän rikoslain rikkomisesta voidaan pidättää pääsäännön mukaan enintään kolmeksi tunniksi.

Joissain tapauksissa hallinnollinen pidättäminen voi lain mukaan kestää 48 tuntia.

– Esimerkiksi rajanylitykseen liittyvissä lainrikkomusepäilyissä epäilty voidaan pidättää hallinnollisesti 48 tunniksi, Koistinen sanoo.

Mikäli henkilö todetaan syylliseksi hallinnolliseen lainrikkomukseen, voidaan hänelle ankarimmillaan määrätä 15 vuorokautta arestia. Yleisin rangaistus rikkomuksista on kuitenkin sakko.

– Jos henkilöä puolestaan epäillään rikoksesta, voidaan hänet pidättää 48 tunniksi, minkä jälkeen hänet on vapautettava tai määrättävä tutkintavankeuteen. Tarvittaessa 48 tunnin pidättämisaikaa voidaan jatkaa 72 tunnilla vangitsemisedellytysten, eli todisteiden hankkimisen selvittämiseksi.

Rikoksen esitutkinta on tehtävä pääsäännön mukaan kahdessa kuukaudessa, minkä takia myös tutkintavankeutta määrätään kahdeksi kuukaudeksi tutkinnan alussa.

Homopropagandalakia valvotaan tiukasti

Viime aikoina otsikoihin noussut venäläinen oikeusajattelu tuntuu sotivan suomalaisten oikeustajua vastaan. Koistisen mukaan on kuitenkin syytä ottaa vakavasti seuraukset, joita Venäjän lakien rikkomisesta voi tulla.

– Homopropagandalain valvontaan Venäjän viranomaiset ovat tarttuneet tarmokkaasti. Esimerkiksi erilaisiin symboleihin puututaan herkästi, Koistinen kertoo.

Kannattaakin miettiä kaksi kertaa ennen kuin lähtee "sateenkaarilippua heiluttaen" maiden rajaa ylittämään.

– Aina ottaa riskin, että menettää henkilökohtaisen vapauden. Voimassa olevan lain mukaan ulkomaalainen propagandan levittäjä voidaan määrätä 15 vuorokauden arestiin ja karkottaa maasta.

Jos Venäjällä joutuu ongelmiin viranomaisten kanssa, niin muutama seikka on hyvä muistaa.

– Venäjällä viranomaisilla on oikeus takavarikoida passi vain poikkeustapauksissa. Sellainen on esimerkiksi tutkintavankeus.

Lisäksi Koistinen muistuttaa, että Venäjän rikoslain mukaan lahjuksen antaminen on rikos, josta voi seurata vankeutta.

– Lahjussummalla ei rikoksen tunnusmerkistön mukaan ole merkitystä rangaistavuuden kannalta.