Terve järki valunut maaseudulta kaupunkeihin

Kiireinen elämänmeno kaupungeissa vaatii mukautuvuutta ja nopeaa päätöksentekokykyä. Kielitoimiston mukaan kaupunkilaisjärki on tervettä järkeä.

ilmiöt
Kesäinen maalaismaisema. Pellon vierellä näkyy sähköjohtojen lisäksi kaksikerroksinen navetta ja hieman ränsistynyt varastorakennus.
Tuula Nyberg

Maalaisjärjen ja kaupunkilaisjärjen erottaa selvimmin aikakausi. Maalaisjärjestä on urbanisoitumisen myötä jalostunut metropolin mekanismeihin soveltuva kaupunkilaisjärki.

- Suomalaisista 70 prosenttia asuu kaupungeissa ja 95 prosenttia taajamissa. Ehkäpä painopistettä pitäisi siirtää pois maalaisjärjestä ja puhua kaupunkilaisjärjestä, pohtii Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro.

Aron mukaan maalaisjärkeä on totuttu pitämään johdonmukaisena käytännön ajatteluna. Kaupunkilaisjärjessä korostuvat "hyvät hoksottimet" ja nopea muutosvalmius arjessa.

Kaupunkilaisjärki on tervettä järkeä

Kotimaisten kielten keskus on ottanut kantaa maalaisjärjen ja kaupunkilaisjärjen merkityseroihin. Kielitoimisto sanoo maalaisjärjen tarkoittavan nimenomaan käytännöllistä järkeä.

Suomalaisista 70 prosenttia asuu kaupungeissa ja 95 prosenttia taajamissa. Ehkäpä painopistettä pitäisi siirtää pois maalaisjärjestä ja puhua kaupunkilaisjärjestä

Timo Aro

- Kaupunkilaisjärki on määritelty taas mielenkiintoisesti terveeksi järjeksi. Eli tämän mukaan terve järki on yhtä kuin kaupunkilaisjärki, Aro toteaa.

Hän epäilee, ettei maaseudun asukkaat niele purematta kaupunkilaisjärjen yhdistämistä terveeseen järkeen. Perusteluita kuitenkin Aronkin mielestä löytyy.

- Jos ajattelee kaupunkiympäristöä, niin kyllähän se vaatii nopeutta, joustavuutta ja nopeaa päätöksentekokykyä. Tässä ajassa tuntuu luontevalta puhua kaupunkilaisjärjestä maalaisjärjen sijaan.