Kuivuus vaikuttaa vesivoimaan - sähkön hintaan korotuspaine

Vesivoiman tuotanto kärsii kuivasta kesästä. Kuivuuden lisäksi vesivarantoja on syönyt ydinvoiman tuotanto-ongelmat kotimaassa ja pohjoismaissa. Esimerkiksi Kemijoki Oy:n tekoaltaissa Sodankylän Lokassa ja Porttipahdassa vedenpinta on lähes lupamääräysten alarajalla. Vettä altaissa on enää sen verran kuin talvella tarvittaisiin.

Kotimaa
Järven vedenpinta alhaalla
Lokan tekoaltaan vesi oli näin alhaalla jo heinäkuussa.Pia Tuukkanen / Yle
Käyttökeskuksen päällikkö Erkki Nuortio, Kemijoki Oy
Kuuntele Kemijoki Oy:n käyttökeskuspäällikön Erkki Nuortion haastattelu.

Jos vesitilanne ei parane, Suomeen joudutaan talvella ostamaan sähköä naapurimaista, joissa myös vesitilanne on huono. Edullista sähköä myynyt Norja on rakentamassa sähköyhteyksiä muun muassa Iso-Britanniaan, Saksaan ja Hollantiin. Koska Norjan sähköllä on kova kysyntä, saattaa tulla eteen myös Venäjän puoleen kääntyminen.

- Venäjälle tuli kapasiteettimaksu niin päiväjaksolla sieltä ei ole paljon sähköä tullut, sillä hinta on ollut verran kalliimpaa kuin Pohjoismaissa. Kun sähkön hinta nousee niin sitäkin tulee kaupaksi, sanoo Kemijoki Oy:n käyttökeskuspäällikkö Erkki Nuortio.

Kemijärven vedenpinta on tällä hetkellä noin 70 senttimetriä ajankohtaan nähden tavanomaista alempana. Lokka ja Porttipahta ovat enimmillään 1,5 metriä tavanomaista vedenpintaa alemapana.

Tekoaltaiden ja Kemijärven pinta-alaa ovat laskeneet lukuisat käyttökatkokset niin Suomen kuin naapurimaidenkin ydinvoimaloissa. Ydinvoimaloiden viivästyneet huoltokatkokset sekä pari yllättävää rikkoutumista ovat lisänneet juoksutuspainetta muun muassa Kemijoessa.

Tämä näkyy siinä, että tekojärvissä ollaan lähellä sallittua alarajaa ja Kemijärvessä veneilijät ovat kärsineet veden vähyydestä. Sähkönkäyttäjälle kuivuus maksaa.

- Sitähän se tietää tietenkin, että jos on niukkuutta ja rajalliset tuotantomahdollisuudet niin se tahtoo mennä siihen, että tulee kallista, Erkki Nuortio toteaa.

Luontokin on kuivaa

Pohjois-Pohjanmaalla Iijoessa vedenpinta on alempana kuin kertaakaan 50 vuoden aikana. Lapin vesitilanne on heikko kaikkialla. Suot eli jängät ovat niin kuivia, että niillä pääsee liikkumaan lähes ilman kumikenkiä. Säännöstelemättömillä joilla kuten Tenolla ja Ounasjoella vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden normaalia alempana.

- Metsällä kulkiessani huomasin, että pienet metsäpurotkin ovat kuivuneet aivan pohjia myöten. Hirvestysreissulla huomasin, että sellaiset purot, jotka on tavallisesti pitänyt kahloa yli, voi nyt ylittää kävelemällä, Nuortio kuvaa tilannetta maastossa.

Vedenpinnan korkeuden vuosikäyriä katsomalla selviää, että vaikka vesi on ollut näin alhaalla aikaisemminkin, on vedenpinta kääntynyt nousuun jo tässä vaiheessa. Tällä hetkellä suunta on kuitenkin edelleen laskeva.

Tällä hetkellä Lapin tekoaltaissa on talven varalle reilut 3,5 metriä vettä. Normaalisti Kemijoki Oy käyttää talven mittaa altaiden vettä 3,5 - 4 metriä. Nyt olemassa oleva vesi ei siis riitä talven tarpeisiin. Runsaat sateet voisivat korjata tilanteen.

- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähköstä tulee entistä kalliimpaa. Norjasta ja Ruotsista pystytään saamaan Suomeen päin säätötehoa. Heillä on vesikapasiteettia ja säätötehoa Suomea enemmän. Kun Norjan sähkölle on kysyntää muuallakin, jää nähtäväksi, mistä Suomi saa säätöenergiaa tulevaisuudessa, Nuortio pohtii.

Samalla käyttökeskuspäällikkö sivaltaa valtion vesivoimapolitiikkaa.

- Tässä vain mietiskelin, että jos keväällä tulva-aikaan me ohijuoksutimme saman määrän vettä, kuin nyt tarvitsisimme. Jos meillä olisi ollut varastoja, niin olisimme voineet pelata niin, että niissä olisi vettä tähän kuivaan tilanteeseen.