Viranomainen hyväksyy maalaisjärjen käytön ylijäämäruoan jakelussa

Lupaviidakon vähentäminen ruoka-apuun lahjoitettavien elintarvikkeiden ympäriltä mahdollistaa nykyistä monipuolisemman ruuan tarjoamisen apua tarvitseville. Nykyisessä viranomaistulkinnassa maalaisjärjen käyttö on sallittua, kun ruuan turvallisuutta ei vaaranneta. Uudistuksella voi olla avustusjärjestöille iso merkitys, mikäli kaupat lähtevät mukaan. Myös ruokahävikki voi vähetä.

Kotimaa
Asiakas lihahyllyllä ruokakaupassa.
Yle

Viranomaisten päätös helpottaa elintarvikkeiden luovuttamista ruoka-apuun on ollut hyvä uutinen avustusjärjestöille. Kotimaiset kauppaketjut harkitsevat kuitenkin vielä, missä määrin ne pystyvät lisäämään leipäjonoihin luovutettavan ruoan määrää.

Pilaantumisherkkien ylijäämäruokien hyötykäyttö on aiemmin ollut vaikeaa. Ruoka-avustusjärjestöt eivät ole voineet vastaanottaa kaupoista viimeisen käyttöpäivän ohittanutta ruokaa ja valmistaa siitä kuumia aterioita.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ruoka-apuohje muutti asian: avustusjärjestöt voivat nyt tehdä lämmintä ruokaa aineksista vielä viimeistä käyttöpäivää seuraavana päivänä.

Ruoka-apu-uudistus sai alkunsa vuonna 2012 maa- ja metsätalousministeriössä, joka halusi vähentää ruokahävikkiä. Elintarviketurvallisuusvirasto ja kuntien elintarvikeviranomaiset lämpenivät uudistukselle ajan kanssa. Ohjeistus valmistui kesällä.

Uusi käytäntö on hieman vapaampi kuin EU:ssa yleensä

EU rajoittaa viimeisen myyntipäivän ohittaneen ruuan myyntiä ja luovutusta.

- Yleensä EU-asetus ei näe eroa siinä, luovutetaanko vai myydäänkö ruoka. EU:ssa ruoka muuttuu jätteeksi viimeisenä myyntipäivänä keskiyöllä. Suomi sallii sen vastuullisen käytön ruoka-avun kuumennettaviin ruokiin vielä seuraavana päivänä, maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Sebastian Hielm sanoo.

Suomessa Eviran tulkinta tuli mahdolliseksi, kun ruoka-avun toimijat siirrettiin elintarvikevalvonnan piiriin. Ruoka-avun tarjoajan on tehtävä kunnalliselle terveystarkastajalle elintarvikehuoneistoilmoitus ja vastattava omavalvontasuunnitelmallaan siitä, että avustusruoka on turvallista.

Avustuksena saa jakaa pilaantumisherkkiä ruokia vain, jos tuotteet ovat laadultaan moitteettomia.

Myös pakastamista voi hyödyntää

Eviran ruoka-apuohje mahdollistaa myös helposti pilaantuvien elintarvikkeiden pakastamisen entistä paremmin. Jos pilaantumisherkät ruuat pakastetaan ennen viimeisen käyttöpäivän umpeutumista ja tuotteet pidetään pakkasessa, sallitaan niille vielä kaksi kuukautta lisää käyttöaikaa elintarvikehuoneistoissa.

Kaupat eivät ole kuitenkaan vielä luvanneet suoranaisesti lisäävänsä lahjoituksiaan ruoka-apuun. Esimerkiksi pohjoissavolainen osuuskappa PeeÄssä harkitsee, onko sen myymälöillä tarve pakastaa eräytymässä olevaa ruokaa avustusjärjestöjä varten ja vähentää näin ruokajätettä.

- Pyritään siihen, että jätekustannuksia ja hävikkiä vähennetään. Haemme linjaa osuuskauppatasolla. Aika paljon teemmekin jo työttömien ruokaloiden ja SPR:n kanssa yhteistyötä leivän ja peruselintarvikkeiden kanssa. Muutenkin yhteisvastuu on tärkeää, ettei heitellä pois sellaista, mitä voi hyödyntää muualla, sanoo PeeÄssän kenttäpäällikkö Kirsi Jeskanen.

Yksi avustusruuan vastaanottaja on Via Dia Pohjois-Savo, jonka keittiö valmistaa Kuopiossa vuodessa noin 27 000 avustusateriaa saamistaan lahjoituksista. Se on saanut ruoka-avustuksia kauppiailta ja keskusliikkeiltä.

- Vastaamme itse kylmäkuljetuksesta, asianmukaisesta pakastamisesta, sulattamisesta ja lämmittämisestä. Meillä seurataan kylmälaitteiden lämpötiloja, tarjottavan ruuan lämpötilaa ja ja jopa pesukoneen huuhteluveden lämpötiloja, kertoo Via Dian Pohjois-Savon tominnanjohtaja Pekka Matilainen.

Vaikka Suomen kaupoissa jää myymättä vain murto-osa niiden tilaamasta ruoasta, niin vähittäis- ja tukkukaupoista ruokaa on viime vuosina päätynyt biojätteeeksi MTT:n arvion mukaan 65 - 75 miljoonaa kiloa vuodessa. Jätteeksi päätyvän ruuan määrä voi vähetä, mikäli ruuan luovutus ruoka-avun toimijoille lisääntyy vielä nykyisestä.